EK:n käytännön ohjeistuksia ja suosituksia yrityksille koronatilanteessa – uusi Re-open EU matkustusohjeistus

Kiinasta alkuvuonna käynnistynyt uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia leviää vauhdilla. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita. Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin nykytiedon valossa vain lieviä oireita. EK suosittaa yrityksille ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntöä. Tämä vähentää flunssan tarttumista.

Minkäänlaiseen paniikkiin ei ole aihetta. Vaikka korona on julistettu globaaliksi pandemiaksi ja se leviää nyt vauhdilla, varautuminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Alla kerrottuja toimenpiteitä kannattaa edelleen tehdä. Tässä muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita:

    1. Hygienia
    2. Yritysten ohjeet henkilöstölle
    3. Matkustaminen ja maahantulorajoitukset
    4. Ulkomailta palaavat
    5. Viranomaisohjeistuksen seuranta
    6. Vakuutusturva
    7. Valmiuslaki
    8. Henkilöstön terveystiedot
    9. Rajat ylittävät liikenne
    10. Skenariopohjainen työ
    11. Yleisiä kysymyksiä koronasta

 

1) Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä käsihygienia. Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään (kts. tarkemmin alla usein kysytyistä kysymyksistä).

2) Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän. Yrityksiä suositellaan ottamaan ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntö epidemia aikana.

Oireita saaneet on suositeltavaa ohjeistaa seuraavasti: Jos saat lieviä flunssan oireita, sairasta kotona, kunnes olet oireeton. Tarkemman ajantasaisen ohjeistuksen saat omasta työterveyshuollostasi puhelimitse / chatilla. Mikäli koronatartunta tulee kesken työpäivän, huomioi EK:n suositus ”Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla”.

Sairaspäivärahan omavastuuaika (1+9 pv) alkaa kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut omailmoituksella (esim. flunssa) tai hoitajan todistuksella sairaspoissaolostaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan pitää työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Koronaviruksesta on avattu valtionhallinnon organisoima valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa. Sen numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Myös suurimmat kaupungit ovat avanneet omia puhelinneuvontanumeroita. Helsinkiläisten koronaviruspuhelinneuvonta kello 7-20, puh. 09 310 10024, Vantaan koronaviruspuhelinneuvonta kello 8-16, puh. 09 839 50070, sekä Espoon koronaviruspuhelinneuvonta kello 7-18, puh. 09 816 34600. Vakavia hengitystieoireita saaneet voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117.

Jos epäilee koronavirustartuntaa ja on oireita, voi olla etäyhteydessä (puhelin, chatti) omaan työterveyshuoltoon tai oman alueen terveyskeskukseen tai sairaalaan, josta työntekijät saavat terveydenhuollon toimijalta toimintaohjeet.

Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään, palkanmaksuvelvollisuus on hyvä selvittää työnantajan omasta toimialaliitosta. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy myös täältä: kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoista.

Työntekijän ja työnantajan oikeudesta tartuntatautilain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan löytyy tietoja Kelan nettisivuilta. Päivärahaa voidaan maksaa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle.

Jos työnantajalle syntyy tarve lomauttaa työntekijöitään koronaviruksen liiketoimintaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi, lisätietoja asiassa antaa työnantajan oma toimialaliitto. Kannattaa myös tutustua tähän ohjeistukseen: korona-helpotuksia lomautuksiin ja muuhun työlainsäädäntöön – soveltamisohje.

3) EU:n virallisilta verkkosivuilta löytyy ajantasainen palvelu, josta voi tarkastella EU-maiden matkustusrajoituksia ja -suosituksia. Re-open EU -sivusto

WHO:n mukaan koronaviruksen osalta on siirrytty globaalin pandemian vaiheeseen. Tämän johdosta THL Suomessa on luopunut maiden ja alueiden luokittelusta epidemia-alueiksi. Koronavirustartunnan riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa. Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille. 15.6. lukien suositus ei kuitenkaan enää koske matkustamista Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Jo aiemmin rajaliikennerajoituksia on lievennetty muidenkin maiden osalta erityisesti työtehtäviin, toimeksiantoihin ja muuhun välttämättömään matkustamiseen liittyen. (Ks. näistä tarkemmin kohta 9)

Koska maat purkavat maahantulorajoituksia eriaikaisesti, on suositeltavaa tarkasti selvittää kohdemaan vaatimukset etukäteen ja seurata tilanteen kehittymistä päivittäin myös matkan aikana.

Mikäli työnantajan on tarpeen tässä tilanteessa harkita työntekijöittensä lähettämistä välttämättömille ulkomaan työmatkoille, UM on alkanut julkaista kohdemaista keskeisiä koronaan liittyviä viranomaislinjauksia liittyen mm. maahantulosäännöksiin, karanteeneihin, liikkumisrajoituksiin ja mahdollisiin maskipakkoihin tai -suosituksiin julkisilla paikoilla. Näihin on suositeltavaa tutustua täällä: https://um.fi/koronavirusuutiset.

Mikäli olet jo ulkomailla, pyri ensisijaisesti selvittämään paluumatkasi matkanjärjestäjältä, lentoyhtiöltäsi tai vakuutusyhtiösi kautta. Tee myös matkustusilmoitus ulkoministeriölle, ellet ole sitä jo tehnyt. Seuraa paikallista uutisointia ja paikallisten viranomaisten ohjeita päivittäin.

Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt pyrkivät päivittämään tilannetietoa myös sosiaalisen median kanavilleen, Facebookiin ja Twitteriin.

UM päivittää sivuillaan tilanteeseen liittyen myös usein kysyttyjä kysymyksiä.

Hätätilanteessa UM:n 24/7 päivystysnumero +358 9 1605 5555 palvelee sinua. Kiireettömät tiedustelut UM pyytää lähettämään sähköpostiosoitteella paivystys.um@formin.fi.

4) Ulkomailla vierailleiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan matkan päättymisestä. 14.5. lukien Suomeen palaavan edellytetään pysyvän 14 vuorokauden ajan omaehtoisessa karanteenissa, millä tarkoitetaan sitä, että henkilön odotetaan liikkuvan työpaikkansa ja majoituspaikkansa lisäksi vain välttämättömistä syistä (kuten ruokakaupassa, lääkärissä ja apteekissa käymisen vuoksi). Mikäli työntekijän työtehtävät sen mahdollistavat, eikä henkilö ole sairas, hän voi luonnollisesti tehdä etätöitä tuon ajan. Lisätietoja antaa työnantajan oma toimialaliitto.

15.6. lukien, kun matkustamista Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Viroon, Latviaan ja Liettuaan ei enää rajoiteta, ei näistä maista Suomeen palaavien enää myöskään edellytetä pysyttelevän 14 vuorokauden ajan omaehtoisessa karanteenissa. Muiden maiden osalta suositus on ennallaan.

5) Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa tasoa tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti. Suomen viranomaisohjeistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ulkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Myös Työterveyslaitoksen sivuilla on hyvää korona-varautumistietoutta yrityksille, mm. tietoa yritysten työturvallisuusvelvoitteistavarautumisen organisoinnista ja torjuntatoimista, kuten tilojen tehostettua siivoamista sekä etätöitä koskevia ohjeita.

6) Yritysten on syytä tarkistaa matkavakuutusturvansa ehdot. Mikäli vakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.

7) 1.6. lukien kokoontumisrajoitus on kattanut yli 50 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset. Sisätiloissa tai alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa yli 50 mutta alle 500 hengelle järjestetyt yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset ovat myös olleet erityisjärjestelyin mahdollisia. Tämä on koskenut esimerkiksi huvipuistojen, eläintarhojen, kirjastojen ja elokuvateattereiden toimintaa, joissa turvallisuus on varmistettu asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen kautta.

11.6. hallitus linjasi, että 1.7. lukien on ulkotiloissa mahdollista järjestää yli 500 hengen tapahtumia erityisjärjestelyin, esimerkiksi eristämällä urheilukilpailuissa tai festivaaleilla katsomolohkoja toisistaan.

8) EK haluaa muistuttaa, että terveystiedot, esim. sairauden oireita koskevat tiedot kuuluvat Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan ns. erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeukset ovat erittäin rajallisia ja silloinkin edellytyksenä on, että tietoja käsittelee lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon ammattilainen.

EK suosittelee, että työnantajat konsultoisivat työterveyshuollon palveluntarjoajaa tai muuta terveydenhuollon ammattilaista kaikista työnantajan näkemistä tarpeista kartoittaa henkilöstön, palveluntarjoajien henkilöstön tai yrityksessä vierailevien terveydentilaa. On tärkeää, että työnantajat eivät lähde keräämään tällaisia tietoja itsenäisesti, vaan toimenpiteiden tarpeen, mahdollisuudet ja toteuttamistavat harkitsee aina lainsäädännön tunteva terveydenhuollon ammattilainen.

Tämä ei sulje pois matkustusohjeiden soveltamiseen liittyvää tiedustelua, esim. henkilön matkakohteista, kunhan siihen ei liity terveydentilatietojen selvittämistä. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin muistettava tietosuoja-asetuksen ja mahdollisen erityislainsäädännön vaatimukset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut 12.3. kannanoton tietosuojavaatimuksista suhteessa koronaan liittyvien henkilötietojen käsittelyyn. Toimisto julkaisi 23.3. kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen ja tietosuojaan liittyen.

9) Hallitus päätti aiemmin henkilöliikenteen sisärajavalvonnan (Suomen ja toisen Schengen-maan välillä) jatkamisesta ja rajanylitysliikenteen rajoittamisesta 15.6. alkaen pois lukien maahantulo Norjasta, Islannista, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. 13.7. lukien näihin maihin lisätään myös Alankomaat, Belgia, Italia, Itävalta, Kreikka, Malta, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari, Liechtenstein ja Sveitsi. Näistä maista saapuvien osalta maahantuloa ei enää rajoiteta, eikä näistä maista palaavien myöskään edellytetä pysyttelevän maahantulonsa jälkeen 14 vuorokauden omaehtoisessa karanteenissa.

Muiden Schengen-maiden osalta aiempi käytäntö jatkuu eli työmatkaliikennettä ja toimeksiantoon perustuvaa liikennettä sekä muuta välttämätöntä liikennettä saadaan jatkaa kaikilla muilla sisärajoilla sillä edellytyksellä, että ulkomailta tulevat työntekijät ja maahan palaavat Suomessa asuvat pysyttelevät maahantulonsa jälkeen 14 vuorokauden ajan omaehtoisessa karanteenissa. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön edellytetään rajoittavan liikkumisensa työpaikan ja majapaikkansa lisäksi vain ehdottoman välttämättömään muuhun liikkumiseen, kuten ruokakaupassa, lääkärissä tai apteekissa käyntiin.

Rajavartiolaitos on julkaissut asiaa koskevat tarkemmat ohjeet. Tarkempi ohjeistus omaehtoisesta 14 vuorokauden karanteenista jaetaan saapuville maahan saapumisen yhteydessä. Mainitut käytännöt koskevat mm. Ruotsin ja Norjan vastaisen rajan ns. luonnollista työssäkäyntialuetta ja Suomen ja Viron välistä työmatkaliikennettä sekä myös mm. EU-maista kausityöhön tulevaa ulkomaista työvoimaa.

Vaatimus 14 vuorokauden omaehtoisesta karanteenista ei koske esim. ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtäviin tulevien osalta käytännöt on harkittava erikseen työnantajan kanssa.

Suunnitellun työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuvan työmatkan tarkoitus ja edellytykset selvitetään rajatarkastuksen yhteydessä. Rajatarkastuksessa voidaan työmatkalaista pyytää esittämään asiakirjoja maahantuloedellytysten täyttymisen toteamiseksi. Tällaisia asiakirjoja voivat erityisesti olla dokumentit työsuhteesta ja toimeksiannosta. Työantajan ja toimeksiantajan on suositeltavaa huolehtia siitä, että rajaa ylittävällä on esittää riittävä dokumentaatio maahan tulonsa perusteesta.

Ulkorajaliikenteessä eli Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien EU-maiden välillä maahantulon edellytykset ovat näitä tiukempia. 13.7. lukien maahantulo Kyprokselta, Irlannista, Andorrasta, San Marinosta ja Vatikaanista sallitaan rajoituksitta.

13.7. alkaen myös Suomen ja EU:n ulkopuolisista maista Algerian, Australian, Georgian, Japanin, Uuden-Seelannin, Ruandan, Etelä-Korean, Thaimaan, Tunisian, Uruguayn ja Kiinan välisessä liikenteessä on sallittua näissä maissa asuvien työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne vastaavin rajoituksin kuin sisärajoilla.

Luonnonmarjojen poimijoiden maahantulo yritysten kutsuun perustuen sallitaan 13.7. lukien sekä sisä- että ulkorajaliikenteessä. Poimijoiden maahantulo Thaimaasta sallitaan Suomelle aiemmin myönnetyn maakiintiön mukaan. Thaimaan viranomaiset ovat aiemmin ilmoittaneet Suomen kiintiön olevan 3000 poimijaa.

Muilta osin ulkorajoilla sallitaan paluuliikenne Suomeen ja muu välttämätön liikenne sekä lentokenttien kauttakulkuliikenne ja Suomen kansalaisen perheenjäsenen maahanpääsy. Välttämättömäksi työmatkaliikenteeksi katsotaan terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö (mukaan lukien ensihoito), vanhustenhuollon ammattihenkilöstö sekä tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstö. Lisäksi sallitaan muu välttämätön ja perusteltu liikenne, esimerkiksi yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä, toisesta Schengen-sopimukseen kuulumattomasta EU:n jäsenvaltiosta tai Yhdistyneestä kuningaskunnasta saapuvan EU- tai Schengen-valtion kansalaisen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne. Työnantajan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Työnantaja täyttää ”Työnantajan perustelu työntekijän maahantulon välttämättömyydestä poikkeustilan aikana” -lomakkeen ja antaa sen työntekijälleen. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää tämän lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi.

Ulkorajoilla sallitaan myös paluuliikenne Suomeen, kauttakulkuliikenne Helsinki-Vantaan lentokentällä ja muu välttämätön liikenne. Suomen kansalaisen perheenjäsenten maahanpääsy on mahdollista kansallisuudesta riippumatta.

Lento- ja laivaliikenteen tarkempien järjestelyiden ja liikennöitävien vuorojen osalta suosittelemme kääntymään liikennöitsijöiden puoleen.

Tavaraliikenne on pyritty pitämään mahdollisimman häiriöttömänä koko ajan. Näin on luonnollisesti myös henkilöliikennerajoituksia vaiheittain purettaessa.

10) Mahdollisen laajamittaisen leviämisen varalta on hyvä käynnistää skenaariopohjainen työ sen ymmärtämiseksi:

a) Miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot eri työntekijäryhmissä (esim. asiakaspalvelu, tuotanto, huolto- ja kunnossapito, logistiikka, myynti, johto, muut tehtävät) vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin minimoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana. On syytä myös pikaisesti kartoittaa eri toimintojen kriittiset avainhenkilöt ja miettiä heille varahenkilöjärjestelyt ja toteuttaa näiden osalta sijaistajien riittävä perehdytys sijaistettavien tehtäviin. Keskeisimmissä tehtävissä kannattaa varautua siihenkin, että sijainenkin sairastuu – onko tällöin mahdollista varmistaa myös hänelle sijainen?

b) Mahdollisen laajamittaisemman etätöihin siirtymisen osalta on syytä varmistaa myös yrityksen tietoliikennekapasiteetin (mm. VPN-yhteydet ja videoneuvotteluratkaisut) riittävyys tällaisessa tilanteessa.

c) Etätyöjärjestelyjen lisäksi muita keinoja tällaisessa tilanteessa voisivat olla esim. työaikajärjestelyt (samaan aikaan paikalla olevien määrän rajoittaminen) sekä työpistejärjestelyt työpaikalla (työntekijöiden fyysinen etäisyys toisistaan) huomioiden, mikä on mahdollista kyseisessä toiminnassa.

d) Miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.

Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu lähikontaktissa pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Ilmassa virukset eivät säily. Mahdollisesti virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää. Oireettomalta altistuneelta taudin saaminen on mahdollista.

Mitkä ovat uuden koronaviruksen oireet?
Nykytiedon mukaan monien sairastuneiden oireet ovat olleet lieviä, mutta joukossa on ollut myös vakavasti sairastuneita. Monella vakavampia oireita saaneella on lisäksi ollut jokin perussairaus. Oireita ovat mm. kuume, yskä, hengenahdistus, lihassärky, väsymys.

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. Pidä ”turvaväli” 1-2 m toiseen henkilöön.

Miten työnantajan tulisi toimia epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla?
Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi