EK:n käytännön ohjeistuksia ja suosituksia yrityksille koronatilanteessa

Kiinasta alkuvuonna käynnistynyt uuden koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia leviää vauhdilla. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita. Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin nykytiedon valossa vain lieviä oireita. EK suosittaa yrityksille ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntöä. Tämä vähentää flunssan tarttumista.

Minkäänlaiseen paniikkiin ei ole aihetta. Vaikka korona on julistettu globaaliksi pandemiaksi ja se leviää nyt vauhdilla, varautuminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Alla kerrottuja toimenpiteitä kannattaa edelleen tehdä. Tässä muutamia käytännön toimenpiteitä, joita yritysten on syytä harkita:

    1. Hygienia
    2. Yritysten ohjeet henkilöstölle
    3. Matkustaminen ja maahantulorajoitukset
    4. Ulkomailta palaavat
    5. Viranomaisohjeistuksen seuranta
    6. Vakuutusturva
    7. Kokoontumisrajoitukset ja tapahtumien järjestäminen
    8. Henkilöstön terveystiedot
    9. Rajat ylittävät liikenne
    10. Skenariopohjainen työ
    11. Yleisiä kysymyksiä koronasta

 

1) Tärkein asia viruksen leviämisen estämisessä on hyvä käsihygienia. Yritysten on syytä muistuttaa niistä henkilöstöään (kts. tarkemmin alla usein kysytyistä kysymyksistä).

2) Yritysten on hyvä ohjeistaa henkilöstönsä siitä, miten oireita saaneiden halutaan käyttäytyvän. Yrityksiä suositellaan ottamaan ”oma ilmoitus esimiehelle” -käytäntö epidemia aikana.

Oireita saaneet on suositeltavaa ohjeistaa seuraavasti: Jos saat lieviä flunssan oireita, sairasta kotona, kunnes olet oireeton. Tarkemman ajantasaisen ohjeistuksen saat omasta työterveyshuollostasi puhelimitse / chatilla. Mikäli koronatartunta tulee kesken työpäivän, huomioi EK:n suositus ”Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla”.

Sairaspäivärahan omavastuuaika (1+9 pv) alkaa kun työntekijä on hyväksytysti eli työnantajan kanssa sovitusti ilmoittanut omailmoituksella (esim. flunssa) tai hoitajan todistuksella sairaspoissaolostaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain omavastuuajan pitää työntekijän toimittaa työkyvyttömyydestä lääkärintodistus.

Koronaviruksesta on avattu valtionhallinnon organisoima valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa. Sen numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Myös suurimmat kaupungit ovat avanneet omia puhelinneuvontanumeroita. Helsinkiläisten koronaviruspuhelinneuvonta kello 7-20, puh. 09 310 10024, Vantaan koronaviruspuhelinneuvonta kello 8-16, puh. 09 839 50070, sekä Espoon koronaviruspuhelinneuvonta kello 7-18, puh. 09 816 34600. Vakavia hengitystieoireita saaneet voivat olla yhteydessä valtakunnalliseen päivystysnumeroon 116 117.

Jos epäilee koronavirustartuntaa ja on oireita, voi olla etäyhteydessä (puhelin, chatti) omaan työterveyshuoltoon tai oman alueen terveyskeskukseen tai sairaalaan, josta työntekijät saavat terveydenhuollon toimijalta toimintaohjeet.

Jos työntekijä ei pysty tekemään työtään, palkanmaksuvelvollisuus on hyvä selvittää työnantajan omasta toimialaliitosta. Vastauksia yleisimpiin kysymyksiin löytyy myös täältä: kymmenen kysymystä koronasta ja työehdoista.

Työntekijän ja työnantajan oikeudesta tartuntatautilain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan löytyy tietoja Kelan nettisivuilta. Päivärahaa voidaan maksaa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle.

Jos työnantajalle syntyy tarve lomauttaa työntekijöitään koronaviruksen liiketoimintaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi, lisätietoja asiassa antaa työnantajan oma toimialaliitto. Kannattaa myös tutustua tähän ohjeistukseen: korona-helpotuksia lomautuksiin ja muuhun työlainsäädäntöön – soveltamisohje.

3) Koronavirustartunnan riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa. Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille.

Koska maat tekevät muutoksia rajaliikennerajoituksiin eriaikaisesti, on suositeltavaa tarkasti selvittää kohdemaan vaatimukset etukäteen ja seurata tilanteen kehittymistä päivittäin myös matkan aikana.

Mikäli työnantajan on tarpeen tässä tilanteessa harkita työntekijöittensä lähettämistä välttämättömille ulkomaan työmatkoille, UM on alkanut julkaista kohdemaista keskeisiä koronaan liittyviä viranomaislinjauksia liittyen mm. maahantulosäännöksiin, karanteeneihin, liikkumisrajoituksiin ja mahdollisiin maskipakkoihin tai -suosituksiin julkisilla paikoilla. Näihin on suositeltavaa tutustua täällä: https://um.fi/koronavirusuutiset. Myös EU:n virallisilta verkkosivuilta löytyy ajantasainen palvelu, josta voi tarkastella EU-maiden matkustusrajoituksia ja -suosituksia: Re-open EU -sivusto. Kohdemaan koronariskiä voi arvioida myös käyttäen apuna THL:n liikennevalomallin luokittelua, jossa maat on uusien tautitapausten määrän mukaan luokiteltu vihreisiin, oransseihin ja punaisiin. Oransseissa ja punaisissa tartuntariski Suomeen verrattuna on selvästi kohonnut. Matkaa harkittaessa on syytä huomioida myös se, että THL suosittaa paluun jälkeen sekä oransseista että punaisista maista 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jonka aikana työpaikalle ei tule mennä.

On syytä huomioida myös se, että tällä hetkellä THL:n liikennevalomallin maaluokittelu ei välttämättä ole täysin yhdenmukainen www.raja.fi -sivuilta löytyvien rajaliikennerajoitusten kanssa. EK pyrkii vaikuttamaan siihen, että näiden päivityksiä yhdenaikaistettaisiin nykyistä paremmin.

Mikäli olet jo ulkomailla, pyri ensisijaisesti selvittämään paluumatkasi matkanjärjestäjältä, lentoyhtiöltäsi tai vakuutusyhtiösi kautta. Tee myös matkustusilmoitus ulkoministeriölle, ellet ole sitä jo tehnyt. Seuraa paikallista uutisointia ja paikallisten viranomaisten ohjeita päivittäin.

Ulkoministeriö ja Suomen suurlähetystöt pyrkivät päivittämään tilannetietoa myös sosiaalisen median kanavilleen, Facebookiin ja Twitteriin.

UM päivittää sivuillaan tilanteeseen liittyen myös usein kysyttyjä kysymyksiä.

Hätätilanteessa UM:n 24/7 päivystysnumero +358 9 1605 5555 palvelee sinua. Kiireettömät tiedustelut UM pyytää lähettämään sähköpostiosoitteella paivystys.um@formin.fi.

4) Ulkomailla vierailleiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan matkan päättymisestä.

Ks. tarkemmin maahantuloa koskevista suosituksista tarkemmin jäljempänä kohta 9).

5) Yritysten on syytä seurata tilanteen kehittymistä tarkoin, mieluiten päivittäin ja päivittää varautumisensa tasoa tilanteen kehittymisen ja viranomaisohjeistuksen muutosten mukaisesti. Suomen viranomaisohjeistuksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ulkoministeriö vastaa matkustusohjeista ja maakohtaisista matkustustiedotteista. Myös Työterveyslaitoksen sivuilla on hyvää korona-varautumistietoutta yrityksille, mm. tietoa yritysten työturvallisuusvelvoitteistavarautumisen organisoinnista ja torjuntatoimista, kuten tilojen tehostettua siivoamista sekä etätöitä koskevia ohjeita.

6) Yritysten on syytä tarkistaa matkavakuutusturvansa ehdot. Mikäli vakuutukseen sisältyy ns. kriisiturva, se voi korvata peruuntuneen tai keskeytyneen matkan kustannuksia. Ehdoissa on vakuutusyhtiökohtaisia eroavaisuuksia.

7) Syyskuun 2020 aikana ovat aluehallintovirastojen määräysten mukaan sallittuja yli 50 henkilön yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset rajatuissa ulkotiloissa ja sisätiloissa, jos tilaisuuksissa noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä. Keskeistä on, että osallistujien tai seurueiden välinen 1-2 metrin turvaetäisyys pystytään säilyttämään koko tilaisuuden ajan, myös tilaisuuteen saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa. Tungoksia ja tiiviitä jonoja ei saa päästää syntymään missään vaiheessa tilaisuutta. Järjestäjän pitää mm. ohjeistaa osallistujia turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta sekä tarjota mahdollisuus käsien puhdistamiseen.

Lisäksi toimintaa voi olla syytä eriyttää jakamalla yleisöä ja palveluja erillisille alueille, jotta tilaisuudessa voidaan tosiasiassa noudattaa THL:n ja OKM:n ohjeistusta. Tämän arvioinnista ja käytännön soveltamisesta vastaa tapahtuman järjestäjä. Yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen järjestäjä vastaa siitä, että tilaisuus järjestetään osallistujille turvallisella tavalla.

Lisätietoja aluehallintovirastojen sivuilta: http://www.avi.fi/web/avi/usein-kysytyt-kysymykset#C

8) EK haluaa muistuttaa, että terveystiedot, esim. sairauden oireita koskevat tiedot kuuluvat Euroopan tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaan ns. erityisiin henkilötietoryhmiin, joiden käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Poikkeukset ovat erittäin rajallisia ja silloinkin edellytyksenä on, että tietoja käsittelee lähtökohtaisesti vain terveydenhuollon ammattilainen.

EK suosittelee, että työnantajat konsultoisivat työterveyshuollon palveluntarjoajaa tai muuta terveydenhuollon ammattilaista kaikista työnantajan näkemistä tarpeista kartoittaa henkilöstön, palveluntarjoajien henkilöstön tai yrityksessä vierailevien terveydentilaa. On tärkeää, että työnantajat eivät lähde keräämään tällaisia tietoja itsenäisesti, vaan toimenpiteiden tarpeen, mahdollisuudet ja toteuttamistavat harkitsee aina lainsäädännön tunteva terveydenhuollon ammattilainen.

Tämä ei sulje pois matkustusohjeiden soveltamiseen liittyvää tiedustelua, esim. henkilön matkakohteista, kunhan siihen ei liity terveydentilatietojen selvittämistä. Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä on kuitenkin muistettava tietosuoja-asetuksen ja mahdollisen erityislainsäädännön vaatimukset.

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut 12.3. kannanoton tietosuojavaatimuksista suhteessa koronaan liittyvien henkilötietojen käsittelyyn. Toimisto julkaisi 23.3. kysymyksiä ja vastauksia koronavirukseen ja tietosuojaan liittyen.

9)

Hallitus seuraa eri maiden tautitilannetta ja päättää sen mukaan sisärajavalvonnan (Suomen ja toisen Schengen-maan välillä) jatkamisesta tai päättämisestä. Tällä hetkellä sisärajavalvontaa jatketaan edelleen muilta osin paitsi Suomen ja Viron, Latvian, Liettuan, Italian, Liechtensteinin, Slovakian ja Unkarin välisessä liikenteessä eikä Schengen-maiden välisessä huvialusliikenteessä. Näistä maista saapuvien osalta maahantuloa ei enää rajoiteta.

26.8.2020 THL julkaisi liikennevalomallin, jonka mukaisista ns. oransseista ja punaisista maista palaavien edellytetään pysyttelevän 14 vuorokauden ajan omaehtoisessa karanteenissa. On huomattava, että tällä hetkellä THL:n liikennevalomallin maaluokittelu ei välttämättä ole täysin yhdenmukainen www.raja.fi -sivuilta löytyvien rajaliikennerajoitusten kanssa, joten on mahdollista, että raja.fi -sivujen mukaan maasta tulemiseen ei liity rajoituksia, mutta THL:n liikennevalojen mukaan Suomeen tulon jälkeen tulisi pysytellä omaehtoisessa karanteenissa. EK pyrkii vaikuttamaan siihen, että näiden päivityksiä yhdenaikaistettaisiin nykyistä paremmin.

14 vuorokauden omaehtoisen karanteenin suositus tarkoittaa sitä, että henkilön edellytetään rajoittavan liikkumisensa majapaikkansa lisäksi vain ehdottoman välttämättömään muuhun liikkumiseen, kuten ruokakaupassa, lääkärissä tai apteekissa käyntiin. Myöskään työpaikalle ei tuona aikana tule suosituksen mukaan mennä.

Rajavartiolaitos on julkaissut rajavalvontaa ja -rajoituksia koskevat tarkemmat ohjeet. Tarkempi ohjeistus omaehtoisesta 14 vuorokauden karanteenista jaetaan saapuville maahan saapumisen yhteydessä.

Vaatimus 14 vuorokauden omaehtoisesta karanteenista ei koske esim. ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtäviin tulevien osalta käytännöt on harkittava erikseen työnantajan kanssa.

Suunnitellun työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuvan työmatkan tarkoitus ja edellytykset selvitetään rajatarkastuksen yhteydessä. Rajatarkastuksessa voidaan työmatkalaista pyytää esittämään asiakirjoja maahantuloedellytysten täyttymisen toteamiseksi. Tällaisia asiakirjoja voivat erityisesti olla dokumentit työsuhteesta ja toimeksiannosta. Työantajan ja toimeksiantajan on suositeltavaa huolehtia siitä, että rajaa ylittävällä on esittää riittävä dokumentaatio maahan tulonsa perusteesta.

Ulkorajaliikenteessä eli Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien EU-maiden välillä maahantulon edellytykset ovat näitä tiukempia. Tällä hetkellä ulkorajaliikenteen rajoitukset on poistettu vain Vatikaanin osalta samoin kuin  Etelä-Korean, Georgian, Ruandan, Thaimaan, Tunisian, Uruguayn ja Uuden-Seelannin asukkaiden osalta. Myös Schengen-alueen ulkopuolisten maiden osalta pätee tällä hetkellä se, mitä edellä on todettu THL:n liikennevalomallin ja www.raja.fi -sivujen rajaliikennerajoitusten keskinäisestä suhteesta. Omaehtoisen karanteenisuosituksen piiriin kuuluvat maat perustuvat tällä hetkellä THL:n liikennevalomalliin.

Luonnonmarjojen poimijoiden maahantulo yritysten kutsuun perustuen on tällä hetkellä sallittu, mutta tähän on tehty tiukennuksia 27.8. Poimijoiden maahantulo Thaimaasta sallitaan Suomelle edelleen aiemmin myönnetyn maakiintiön mukaan. Thaimaan viranomaiset ovat aiemmin ilmoittaneet Suomen kiintiön olevan 3000 poimijaa.

Muilta osin ulkorajoilla sallitaan paluuliikenne Suomeen ja muu välttämätön liikenne sekä lentokenttien kauttakulkuliikenne ja Suomen kansalaisen perheenjäsenen maahanpääsy. Välttämättömäksi työmatkaliikenteeksi katsotaan terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö (mukaan lukien ensihoito), vanhustenhuollon ammattihenkilöstö sekä tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstö. Lisäksi sallitaan muu välttämätön ja perusteltu liikenne, esimerkiksi yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä, toisesta Schengen-sopimukseen kuulumattomasta EU:n jäsenvaltiosta tai Yhdistyneestä kuningaskunnasta saapuvan EU- tai Schengen-valtion kansalaisen tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen työsuhteeseen ja toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne. Työnantajan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Työnantaja täyttää ”Työnantajan perustelu työntekijän maahantulon välttämättömyydestä poikkeustilan aikana” -lomakkeen ja antaa sen työntekijälleen. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää tämän lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi.

Ulkorajoilla sallitaan myös paluuliikenne Suomeen, kauttakulkuliikenne muihin EU- ja Schengen-valtioihin tai niiden kautta sekä muu välttämätön liikenne. Suomen kansalaisen perheenjäsenten maahanpääsy on mahdollista kansallisuudesta riippumatta.

Hallitus on päättänyt sallia myös 9000 EU:n ulkopuolelta tulevan maa- ja puutarhatilojen kausityöntekijän maahantulon. Rajavartiolaitos seuraa enimmäismäärän (9000 hlöä) täyttymistä.

Lento- ja laivaliikenteen tarkempien järjestelyiden ja liikennöitävien vuorojen osalta suosittelemme kääntymään liikennöitsijöiden puoleen.

Tavaraliikenne on pyritty pitämään mahdollisimman häiriöttömänä koko ajan. Näin on luonnollisesti myös henkilöliikennerajoituksia vaiheittain purettaessa.

10) Mahdollisen laajamittaisen leviämisen varalta on hyvä käynnistää skenaariopohjainen työ sen ymmärtämiseksi:

a) Miten laajamittaiset henkilöstön poissaolot eri työntekijäryhmissä (esim. asiakaspalvelu, tuotanto, huolto- ja kunnossapito, logistiikka, myynti, johto, muut tehtävät) vaikuttaisivat yrityksen toimintaan ja miltä osin näitä riskejä voitaisiin minimoida esimerkiksi ohjeistamalla tarvittaessa, että henkilöstö työskentelee kotoaan käsin kaikissa niissä työtehtävissä, missä se on mahdollista ja miltä osin yritys voi esimerkiksi hankkia tilapäistyövoimaa mahdollisen sairastuvuuspiikin aikana. On syytä myös pikaisesti kartoittaa eri toimintojen kriittiset avainhenkilöt ja miettiä heille varahenkilöjärjestelyt ja toteuttaa näiden osalta sijaistajien riittävä perehdytys sijaistettavien tehtäviin. Keskeisimmissä tehtävissä kannattaa varautua siihenkin, että sijainenkin sairastuu – onko tällöin mahdollista varmistaa myös hänelle sijainen?

b) Mahdollisen laajamittaisemman etätöihin siirtymisen osalta on syytä varmistaa myös yrityksen tietoliikennekapasiteetin (mm. VPN-yhteydet ja videoneuvotteluratkaisut) riittävyys tällaisessa tilanteessa.

c) Etätyöjärjestelyjen lisäksi muita keinoja tällaisessa tilanteessa voisivat olla esim. työaikajärjestelyt (samaan aikaan paikalla olevien määrän rajoittaminen) sekä työpistejärjestelyt työpaikalla (työntekijöiden fyysinen etäisyys toisistaan) huomioiden, mikä on mahdollista kyseisessä toiminnassa.

d) Miten tilanne tällä hetkellä vaikuttaa yrityksen raaka-aineiden, varaosien ja muiden hyödykkeiden saantiin ja onko sen mahdollista ottaa käyttöön tai varautua rakentamalla vaihtoehtoisia hankintakanavia, mikäli tilanne olennaisesti heikkenee.

EK tulee myös seuraamaan tilanteen ja viranomaisohjeiden kehittymistä tarkoin ja päivittää tällä sivulla olevia ohjeita tarvittaessa.

Yleisiä kysymyksiä koronaviruksesta

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu lähikontaktissa pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Ilmassa virukset eivät säily. Mahdollisesti virus tarttuu myös kosketuksen kautta. Koronavirukset eivät kuitenkaan säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa. Uusi koronavirus voi tarttua ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, keskimäärin noin 5 päivää. Oireettomalta altistuneelta taudin saaminen on mahdollista.

Miten uutta koronavirusta ehkäistään?
Uuden koronaviruksen aiheuttamia tartuntoja ehkäistään samalla tavoin kuin muitakin hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta.

Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Pese kädet vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Jos niitä ei ole saatavilla, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Jos käytät suu-nenäsuojusta, älä koskettele sitä käsilläsi.

Vältä läheistä kosketusta henkilöön, jolla on hengitystieinfektio. Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla, kun yskit tai aivastat. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. Pidä ”turvaväli” 1-2 m toiseen henkilöön.

Miten työnantajan tulisi toimia epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla?
Suositus toimintamalliksi epäiltäessä korona-virustartuntaa työpaikalla.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi