Sanni Bertell: Komission ehdotus säilyttää Suomen in-house -sääntelyn vapauden
EU:n odotettu hankintalainsäädännön uudistus näyttäisi jättävän kansallista liikkumavaraa sidosyksikkökysymyksissä. Tämä on ollut Suomessa erityinen kysymys, kun kansallinen hankintalaki on ollut direktiivin suoman jouston varassa perussääntöä tiukempi. Kun uutisia alkoi tihkua direktiivin muuttumisesta asetukseksi, aiemmassa blogissani pohtimani kysymys oli, muuttuuko myös komission suhtautuminen sidosyksikköpoikkeuksiin. Vastaus saatiin tänään, kun komission asetusehdotuksessa sallitaan in-house -sääntöjen kansalliset tiukennukset myös jatkossa.
Komission asetusluonnoksessa in-house -sopimukset on siirretty asetuksen osaan, jossa määritellään sen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sopimukset. Komissio sääntelee edelleen tiukasti sidosyksikköpoikkeuksen perusasetelmaa, eli 20 %:n ulosmyyntirajaa (kuinka suuri osa sidosyksikön toiminnasta saa olla myyntiä vapaille markkinoille) ja omistajien määräysvaltaa toiminnasta. Artikla 80 mukaan kun nämä ehdot täyttyvät, jäsenvaltiot saavat edelleen vapaasti säätää tiukemmista kansallisista edellytyksistä. Tämä näkyy sekä ehdotetussa artiklatekstissä että sitä selventävässä taustateksteissä. Tällä perusteella saamme Suomessa edelleen soveltaa 10 prosentin omistusvaatimusta sekä tiukennettua ulosmyyntirajaa.
Komissio haluaa siis säilyttää jäsenvaltioissa vallitsevan nykytilan sidosyksiköiden osalta. Meillä on Euroopassa monia maita, joissa on erityistä in-house -sääntelyä.
Muut asiat ovat sitten menossa isosti uusiksi. Menettelyjä karsitaan aiemmasta, ja yrityksillekin tuodaan helpotuksia byrokratiaan.
Mitä tulee itse hankintaprosessiin, uudistus on kunnianhimoinen, ja sen tarkoitus on luoda aivan uudenlaista hankintakulttuuria. Painopiste on siirtymässä tiukasti raamitetuista prosesseista digitaalisuuteen ja läpinäkyvyyteen. EK seuraa tilannetta neuvottelujen edetessä. Muotoilut voivat muuttua parlamentin ja jäsenmaista koostuvan neuvoston neuvotteluissa.
Kyse on tässä vaiheessa vielä neuvottelujen kohteena olevasta tekstistä, ei lopullisesta säädöksestä. Suomella on vielä paljon tekemistä edessä, että saamme sääntelyä sujuvoitettua ja parannettua suomalaisyritysten pääsyä hankinnoissa sisämarkkinoille. Tähän saadaan sääntelyllä toivottavasti suuri muutos, joskin uudistuksen valmistumista saadaan vielä jonkin aikaa odottaa.
Komission luonnos on tervetullut avaus hankintasääntelyn tuomisesta uuteen, digitaaliseen aikaan. Siitä näkyy selkeä tahtotila keventää menettelyjä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa.