EK:n pääekonomisti: Irtisanomisuutiset herätys sekä politiikkaan että työmarkkinoille
Viime päivinä olemme saaneet lukea rajuja uutisia yt-neuvotteluista ja suurista henkilöstövähennyksistä eri puolilta elinkeinoelämää. Ne kertovat karua kuvaa siitä, kuinka koronapandemia on muuttanut dramaattisesti monien toimialojen markkinatilannetta ja kuinka Suomen toimintaympäristö ei tässä tilanteessa valitettavasti ole eturivin yrityksillemme riittävän vetovoimainen.
Henkilöstövähennykset ja kokonaisten tuotantolaitosten sulkemiset ovat samalla muistutus meille kaikille siitä, ettei Suomen talous suinkaan ole selvinnyt koronakriisistä kuin koira veräjästä – vaikka joidenkin tilastolukujen perusteella näin voisi hätäisesti ajatella.
Ikäville uutisille voi tulla jatkoa, jos emme pysty päätöksiin talouden iskukyvyn parantamiseksi. Nyt ei ole unelmoinnin tai hienosäädön aika, vaan on ryhdyttävä konkreettisiin, nopeisiin ja vaikuttaviin toimiin. Kaikki yritysten kustannuksia ja muuta rasitetta kasvattavat muutokset tulee tässä tilanteessa jäädyttää. Talous on samalla pystyttävä kääntämään nopeaan kasvuun, ettemme jää finanssikriisin tavoin laahaamaan peränpitäjäksi.
Suomen tilanteen tekee erityisen hankalaksi väestön ikääntyminen ja muita ahtaampi julkinen talous. Täällä toimiville yrityksille näkymä on synkkä, jos emme saa kiinni uudesta kasvusta ja pysty näin hälventämään uhkaa edessä olevista veronkorotuksista. Julkinen talous on tasapainotettava vahvoilla työllisyys- ja kilpailukykytoimilla ilman kuristavia veronkorotuksia, kuten EK:n viime viikolla julkaisemassa Kasvu maksaa velan -ohjelmassa tarkemmin esitellään.
Maantieteelle emme voi mitään, ja Suomessa toimivat yritykset antavat väistämättä muille tasoitusta esimerkiksi pidempinä kuljetusmatkoina ydinmarkkinoille. Meillä tuleekin olla muita vahvoja kilpailuvaltteja, jotka kääntävät sijaintipäätöstään pohtivien kansainvälisten yritysten vaa’an eduksemme. Tämän näkökulman soisi yleistyvän kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Emme voi tehdä omia ratkaisujamme kilpailijoista riippumatta.
Vuosikymmenten kuluessa Suomeen rakennetun osaamispohjan ja talouden infrastruktuurin äkilliseen menetykseen meillä ei ole varaa. Rakenteet tietenkin muuttuvat väistämättä, mutta toimintaympäristömme on oltava nykyistä houkuttelevampi kaikille yrityksille. Finanssi- ja eurokriisi jätti pysyvät arvet Suomen talouteen. Talous- ja työmarkkinapolitiikalla on tehtävä kaikki voitava, jotta tämä ei toistu nykyisessä koronapandemiassa.