Työntekijän yksityisyyden suoja myllerryksessä
Kukaan ei tiedä tänään, mitä kaikkia sääntöjä työntekijän henkilötietojen keräämisessä ja hyödyntämisessä tulevaisuudessa noudatetaan. Ja tulevaisuus on ihan pian, reilun puolen vuoden päässä, toukokuussa 2018. Silloin astuu voimaan EU:n tietosuoja-asetus pyyhkäisten ison osan suomalaista henkilötietolainsäädäntöä oikeushistoriaan, bloggaa lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä.
Yksityisyyden suojan pelisäännöt on määritelty henkilötietolaissa ja työelämän yksityisyyden suojasta annetussa laissa. Varmaa on, että henkilötietolakia ei kohta enää ole, mutta mitä tapahtuu työelämän tietosuojalaille, on vielä sumun peitossa.
Joku on sanonut jossakin, että työntekijöitä koskeva laki jää EU-asetuksesta huolimatta sellaisenaan voimaan. Joku toinen on toistanut sanomaa jossakin toisaalla. Kyseessä on kuitenkin ennustus, jolle voidaan antaa se arvo, joka ennustuksille yleensäkin kuuluu. Päätöksiä ei ole tehty, eikä asiasta ole vielä edes keskusteltu.
Tieto on kuitenkin lisääntymässä. Työministeriö on panemassa pystyyn työryhmää, jonka tehtävänä on miettiä, mitä tälle monimutkaiselle asialle pitäisi tehdä. Euroopan asetusta on noudatettava Suomessa lähtökohtaisesti sellaisenaan, eikä unioni katso suopeasti ylenmääräistä kotikutoisten lakien suojelua. Sekin vaihtoehto on, että työelämän tietosuojalaki tuupataan henkilötietolain mukana historiaan ja heittäydytään kokonaan Eurooppa-asetuksen varaan.
Työelämän tietosuojalaki on suomalainen erikoisuus, jollaista ei tunneta muualla. Kotimaan normeissa on kyse muun muassa työntekijän terveystietojen keräämisestä, huumetesteistä, kameravalvonnasta, sähköpostin avaamisesta sekä henkilöarviointien tekemisestä. Suomen laki sanoo myös, että työntekijän suostumus ei anna työnantajalle lupaa koota työntekijästä tietoja, jotka eivät ole työsuhteessa välttämättä tarpeen.
Työryhmä pannaan nyt ratkaisemaan, voivatko nämä määräykset jäädä EU-ympäristössä voimaan, ja jos voivat, missä muodossa.
Työnantajien kannalta kyse on myös siitä, mitä halutaan. Jäsenvaltioille on suotu EU-asetuksessa kansallista liikkumatilaa. Se on hyödynnettävissä, joten voimme miettiä sitäkin, mikä on viisasta ja tarpeen. Vaihtoehtoja siis on.
Suomipykälien puolesta puhuisi se, että parinkymmen vuoden kuluessa ne on opittu ja niihin on totuttu. Miksi siis mennä sörkkimään, jos kotoperäiset säännökset eivät kohtuuttomasti aiheuta päänvaivaa työpaikoilla. Toisaalta, nyt olisi tuhannen taalan paikka päästä omista erikoisuuksista eroon, jos sitä halutaan. Myöhemmin voi olla myöhäistä.
Joka tapauksessa, on hyvä, että tärkeä lainvalmistelutyö polkaistaan nyt käyntiin. Tietoa uusien pelisääntöjen sisällöstä joudutaan tosin odottelemaan vielä tovi.