Työllisyyden käänne ei tullut yllätyksenä

Tuotannon nopea kasvu on vihdoin alkanut näkyä työllisyydessä. Työttömyysaste putosi 7,3 prosenttiin ja työllisten määrä nousi vuoden takaisesta peräti 46 000 henkilöllä. Uusia toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, sillä työttömiä työnhakijoita on edelleen paljon ja työllisyysasteemme kalpenee muiden Pohjoismaiden rinnalla, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Tiistaina 21.11. julkistetut työllisyysuutiset lokakuulta eivät tulleet yllätyksenä. Tuotannon ja investointien vahva veto vaikuttaa työllisyyteen yleensä viiveellä yritysten pyrkiessä tulemaan toimeen nykyisellä henkilökunnalla.

Työllisten määrä on ollut ollut hienoisessa kasvussa vuoden 2016 alusta lähtien, mutta kasvu on kuluvan vuoden alusta lähtien ollut julkisen sektorin varassa. Kuntien työllisyys on pysynyt ennallaan, mutta valtio on palkannut uutta väkeä. Eräänä syynä tähän on hallituksen kärkihankkeet, jotka ovat lisänneet valtion tilapäistä työvoimaa.

Yksityinen sektori vahvistumassa

Viime kuukausina myös yksityinen sektori on kasvattanut työllisyyttään. Todennäköisesti hyvä kehitys ei jää tähän sillä, EK:n muutama viikko sitten julkistaman Suhdannebarometrin mukaan kaikki yksityiset päätoimialat mukaan lukien teollisuus, kasvattavat henkilökuntaansa lähikuukausina.

Tilanne on poikkeuksellinen, sillä EK:n Suhdannebarometrin työllisyysnäkymät eivät ole kuin vuonna 2007 olleet yhtä suotuisat. Myös EK:n pk-yrityksille suunnattu kysely lupaa ensi vuodelle yli 20 000 uutta työpaikkaa.

Hyvästä työllisyystilanteesta kertoo SAK:n ylläpitämä tilasto, joka osoittaa, että yt-neuvottelujen alaisena olevien ja niissä irtisanottujen määrät ovat laskeneet jyrkästi. Yt-neuvottelujen alaisena olevien henkilöiden lukumäärä on pudonnut syksystä 2015 noin 40 000:sta noin 3000 henkeen.

Työttömien työhakijoiden määrä edelleen suuri – toimia tarvitaan

Valtakunnan työllisyysrintamalla kaikki ei kuitenkaan vielä ole kunnossa. Työttömiä työhakijoita on edelleen 273 000, heistä 32 000 on alle 25-vuotiaita. Samalla avoimia työpaikkoja on peräti 38 000, mikä kertoo työmarkkinoiden vaikeista yhteensopivuusongelmista.

Työllisyysaste nousi lokakuussa 70 prosenttiin, mikä on noin 1,5% enemmän kuin vuosi sitten. Matkaa hallituksen tavoittelemaan 72 prosenttiin ja muiden Pohjoismaiden tasolle on paljon.  Työllisyysasteen nosto 75 prosentin tasolle edellyttäisi noin 150 000 lisätyöpaikan syntymistä.

On selvää, että voimakkaan talouskasvun rinnalle työmarkkinoille tarvitaan uudistuksia. Kannustinloukkujen purkaminen, työvoiman alueellisen liikkuvuuden helpottaminen ja työnvälityksen tehostaminen voisivat helpottaa työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmaa.

Lisäksi perhevapaauudistuksella voidaan kasvattaa työvoiman tarjontaa.  Myös suunnitteilla oleva työttömyysturvan aktiivimalli on oikeansuuntainen. Olisi myös tärkeää helpottaa yritysten mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- ja työkokeilupaikkoja.

Maahanmuuttajien työllistäminen voisi merkittävällä tavalla vahvistaa työllisyyttä. Heidän osaamisen ja koulutustarpeiden kartoittaminen vaatii kuitenkin todellisia työelämäjaksoja.  Olisi sovellettava entistä laajemmin työnteon, ammatillisen koulutuksen ja kielikoulutuksen yhdistäviä malleja.

Viikon kysymys: Miten työllisyyttä mitataan EK:n Suhdannebarometrissa?
Viikon graafi:  Talouden vahvistuminen nostaa yritysten työllisyyttä

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi