Matala palkkaratkaisu tukee kilpailukyvyn parantamista

30.09.2013

Työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen maltillinen palkkaratkaisu antaa mahdollisuuden kohentaa yritysten kustannuskilpailukykyä, mikäli alakohtaisissa neuvotteluissa päästään ratkaisuihin, sanoo EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittujen palkankorotusten suuruus on mitoitettu vallitsevan taloustilanteen ja edessä olevien epävarmojen näkymien mukaisesti matalaksi.

Ensimmäisen vuoden euromääräinen korotus ja toisen vuoden prosenttiperusteinen korotus nostavat kahden vuoden aikana keskimääräistä ansiotasoa EK:n sopimusaloilla noin prosentilla.

Palkkaratkaisun kustannusvaikutus vaihtelee euromääräisyyden takia eri sopimusaloilla vajaasta prosentista runsaaseen prosenttiin.

Palkkaratkaisun vaikutukset näkyvät viiveellä

Maltillisen palkkaratkaisun positiiviset vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä, sillä voimassa olevan raamisopimuksen mukaisia korotuksia on tulossa maksuun vielä loka- ja marraskuussa, Äimälä huomauttaa.

Jos parhaillaan käytävissä alakohtaisissa neuvotteluissa sovitaan työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista palkankorotuksista, nousisivat yritysten työvoimakustannukset ensi vuonna keskimäärin 2 prosenttia ja vuonna 2015 noin 1,5 prosenttia.

Luvuissa ovat mukana kumpanakin vuonna työeläkemaksun korotukset ja ensi vuonna myös työttömyysvakuutusmaksun alennus.

Ilman uusia palkantarkistuksia, joista on sovittu neuvoteltavan kesällä 2015, on vuodelle 2016 siirtymässä noin prosentin lisäys työvoimakustannuksiin.

Kilpailukyvyn parantaminen pitkä prosessi

-Työvoimakustannusten kehitystä koskevat arviot osoittavat, miten pitkä tie meillä on edessä yritysten kustannuskilpailukyvyn palauttamiseksi ja parantamiseksi, Äimälä muistuttaa.

Kovin nopeasti merkittävää kilpailukyvyn paranemista ei siis ole odotettavissa.

Haaste on merkittävä, sillä euromaissa työvoimakustannusten nousu jää Euroopan komission mukaan sekä tänä että ensi vuonna vajaaseen kahteen prosenttiin eli matalammaksi kuin Suomessa.

Kustannusten nousun hidastamisen ja kustannuskurin lisäksi tarvitaan myös työmarkkinoiden rakenteiden uudistamista. Käynnissä olevissa sopimusneuvotteluissa tulisi sen takia hakea esimerkiksi työaikajärjestelyjen joustavuuden lisäämistä sekä sairauspoissaolojen ja niiden kustannusten vähentämistä.

Lisätietoja:
lakiasiainjohtaja Markus Äimälä
040 7032977
asiantuntija Seppo Saukkonen
040 7780178

etunimi.sukunimi@ek.fi