Pekka Lundmark: ”Toimialojen vähähiilisyystiekartat ovat reitti ilmastoneutraaliin Suomeen vuonna 2035”

Vuoden 2035 ilmastotavoite on kunnianhimoinen mutta toteutettavissa. Ratkaisevaa on se, kuinka Suomi onnistuu luomaan edellytykset massiivisille investoinneille ja sähköistymiselle, joita ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää. Yhtä tärkeää on panostaa sellaisten päästövähennystuotteiden ja-palveluiden syntyyn, joita suomalaisyritykset voivat tarjota kansainvälisesti, totesi EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark vähähiilisyystiekarttojen julkistusseminaarissa 9.6.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi tehdä Suomesta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Elinkeinoelämä on antanut aktiivisen panoksensa suunnittelutyöhön, jolla on konkretisoitu ilmastotavoitteen toimeenpanoa ns. vähähiilisyystiekarttojen avulla. Yhteensä kolmentoista toimialan tiekartat julkistetaan tänään työ- ja elinkeinoministeriön seminaarissa.

Poimintoja EK:n hallituksen puheenjohtajan Pekka Lundmarkin puheesta 9.6.

Oli itsestään selvää, että EK:n liitoilla oli vahva motivaatio panostaa tiekarttatyöhön. Elinkeinoelämä seisoo kunnianhimoisen ilmastopolitiikan takana ja ilmastoneutraali Suomi on EK:n strategian kantavia teemoja. Olemme sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen ja 1,5 asteen tavoitteeseen. Sen toteuttamiseksi tuemme EU:n tavoitetta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja Suomen hallituksen tavoitetta saavuttaa päämäärä jo vuoteen 2035 mennessä.

Tiekartat ovat välttämättömyys ilmastotavoitteen toimeenpanolle

Tänään julkistettavat tiekartat kertovat lupaavaa viestiä elinkeinoelämän mahdollisuuksista olla toteuttamassa päästövähennyksiä – vuoden 2035 ilmastotavoite on mahdollista saavuttaa. Kyseessä on kuitenkin historiallisen vaativa rakennemuutos. Se edellyttää uusia teknologisia ja taloudellisia edellytyksiä, mihin tarvitaan kilpailukykyistä investointi- ja toimintaympäristöä. Ennennäkemätön investointitarve koskee kaikkia yhteiskunnan osa-alueita: energiantuotantoa, teollisuutta, liikennettä, infrastruktuuria, kaupunkeja, rakentamista ja ruoantuotantoa.

Suomen voimakas ja systemaattinen sähköistäminen on avainkeino ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Vain siten voidaan saavuttaa kunnianhimoisen ilmastotavoitteen edellyttämät päästövähennykset laajasti yhteiskunnan eri toiminnoissa. Ratkaisevaa on vähähiilisen sähkön hinta ja saatavuus – ne määrittävät sen, toteutuvatko suuret päästövähennykset. 

Päästöjen vähentäminen Suomessa on välttämättömyys, mutta se on vain osa ratkaisua. Aivan yhtä olennaista on panostaa Suomen tarjoamaan positiiviseen hiilikädenjälkeen eli suomalaisten yritysten tarjoamiin vähähiilisiin tuotteisiin, palveluihin ja muihin ilmastoneutraalin yhteiskunnan vaatimiin ratkaisuihin. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota ratkaisuja laajasti eri sektoreilla niin energiajärjestelmän, teollisuuden, kaupunkien ja liikenteenkin päästövähennysten osalta. Niiden merkitys voi olla moninkertainen ja merkittävin panoksemme Pariisin ilmastosopimuksessa kirjatun 1,5 C tavoitteen saavuttamiseksi.

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteinen onnistuminen

Tiekartat ovat toimineet hyvänä osoituksena julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ja ratkaisujen etsimisestä ilmastotransformaation toteuttamiseksi. Tiekartat tarjoavat tarkemman käsityksen eri toimialojen toimenpiteiden mittakaavasta, kustannuksista, investoinneista, osaamistarpeista sekä kasvu- ja vientimahdollisuuksista. Ne auttavat ymmärtämään mm. tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kohdentamista, tavoitteiden ja sääntelyn muutostarpeita ja päällekkäisyyksien välttämistä sekä yrityksille keskeistä pyrkimystä kansainvälisen kasvun edistämisestä.

On erittäin tärkeää, että toimialojen erilaisuus ja muutostarpeet huomioidaan ja sisällytetään valtionhallinnon omien toimenpiteiden suunnitteluun.

Jälleenrakennetaan talous kestävällä kasvulla

Suomella on mahdollisuus nousta koronakriisistä edelläkävijänä ja esimerkkinä siitä, kuinka talouden jälleenrakennus ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voivat tukea ja vauhdittaa toisiaan. Tartutaan siis kestävän kasvun mahdollisuuksiin ja tehdään vähähiilisestä yritystoiminnasta entistä vahvempi veturi Suomen taloudelle ja työllisyydelle.