Ruotsalaisekonomisti Hans Tson Söderström: Työvoimakustannusten alentamiselle ei ole vaihtoehtoa

Ylikorkea kustannustaso vie pohjaa Suomen kansainväliseltä kilpailukyvyltä, kommentoi Tukholman kauppakorkeakoulun ekonomisti Suomen keskustelua yhteiskuntasopimuksesta.

Pitkään Suomen taloustilannetta seurannut ekonomisti Hans Tson Söderström pitää Suomen taloustilannetta huolestuttavana. Sen vakavuutta selittää monen samanaikaisen tekijän päällekkäisyys, sanoo Söderström. Suomen asemaan ovat vaikuttaneet niin ulkoiset kuin sisäiset tekijät:

–Maailmantalous lähti luisuun USA:n subprime-kriisistä, eikä eurokriisin loppua uskalla ennustaa. Suomi itse kärsii aivan liian korkean kustannusnousun aiheuttamasta kilpailukykyongelmasta, minkä lisäksi meneillään ovat metsä- ja ICT-toimialojen rakennemurrokset. Lisäksi Ukraina-kriisin kauppapakotteet osuvat Suomeen.

– Kaikki nämä ovat johtaneet kasvun hiipumiseen, heikentyvään valtiontalouteen, heikentyneeseen työllisyyteen sekä korkeaan työttömyyteen, joka uhkaa jäädä pysyväksi.

Yhteiskuntasopimuksen tavoitteita Söderström pitää välttämättömänä:
–On vaikea nähdä mitään vaihtoehtoa sille, että Suomi kampeaisi kansainvälistä kilpailukykyään alentamalla työvoimakustannuksia. Toisaalta tuottavuutta on vaikea nostaa hitaan kasvun aikana. Palkkojen alentaminen vaikuttaa myös ostovoimaan ja kotimaiseen kulutukseen alentavasti.

Keino työvoimakustannusten alentamiseen voisi Söderströmin mukaan olla myös ”sisäinen devalvaatio” siten, että työvoiman välillisiä veroja laskettaisiin ja vastaavasti kulutuksen verotusta korotettaisiin. Toisaalta Suomen valtiontalous on viime vuosien ongelmista huolimatta euroalueen vahvimpia, jolloin se pystyisi väliaikaisesti keventämään työvoiman verotusta jopa ilman muita veronkorotuksia.

Pidemmällä aikajänteellä Suomen on Söderströmin mukaan välttämätöntä nostaa työllisyysastettaan (69 %) Ruotsin tasolle (74–75 %), jotta se selviäisi mm. väestön ikääntymisen aiheuttamasta rasituksesta. Juuri nyt kriisin keskellä työvoiman tarjonnan lisääminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa, kun työvoiman kysyntä on muutoinkin alhainen.

Suomen ei ole Söderströmin mukaan syytä asettaa Ruotsia itseisarvoiseksi benchmarkiksi, jota kritiikittä seurata työmarkkinoilla ja palkkakehityksessä:
–Teillä on monia vahvuuksia, joissa olette Ruotsia edellä. Yksi tällainen alue on koulutuksen laatu. On myös muistettava erilaiset puitteet valuutan suhteen: Ruotsin kruunu kelluu ja sitä voidaan tarvittaessa heikentää rahapolitiikalla ja näin parantaa kansainvälistä kilpailukykyä. Tätä mahdollisuutta Suomella ei euron tähden ole.

Söderström pitääkin euron käyttöönottoa Suomen virheenä. Kahden naapurimaan olisi ollut perusteltua noudattaa yhteistä valuuttapolitiikkaa, euroalueen ulkopuolella pysyen.

Kuva: Andreas Dybeck