Polttoaineiden elinkaarenaikaiset kasvihuonepäästöt

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laiksi eräiden polttoaineiden elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja laiksi biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2§:n muuttamisesta.

EK kiinnittää huomiota lakiesityksen 7 § yksityiskohtaisissa perusteluissa olevaan muotoiluun, jossa todetaan, että ”Käytännössä säännös tarkoittaisi sitä, että ei-kestävien biopolttoaineiden elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt lasketaan vastaavien korvattavien fossiilisten polttoaineiden (moottoribensiini tai dieselöljy) kertoimilla” ja pyytää täsmentämään nykyisen tulkinnan perusteet täsmällisesti. Nykyinen käytäntö ei ole oikeudenmukainen, vaan ei-kestäväksi tulkitun biopolttoaineen todellinen päästövähenemä tulisi huomioida täysimääräisesti.

Asia on merkittävä sikälikin, että valmistelussa oleva uusiutuvan energian edistäminen -direktiivi (ns. RED2) laajentaa kestävyyskriteerit myös kiinteälle biomassalle. Yllä mainittua tulkintaa vastaava määrittely kiinteälle biomassalle voisi johtaa siihen, että tiukat kriteerit täyttämättömälle bioenergialle tulisi päästökerroin, jolloin sen käytölle jouduttaisiin ostamaan päästöoikeuksia. Tämä olisi kuitenkin vastoin YK:n tieteellisen ilmastopaneelin IPCC:n kansainvälistä käytäntöä, jossa biomassa on uusiutuvana energiamuotona nollapäästöistä. EU:ssa ei tule asettaa omia muista poikkeavia päästökertoimia. Tämä vaarantaisi uusiutuvan energian edistämistavoitteen (kivihiili ja turve voisivat edullisempina polttoaineina korvata bioenergian käyttöä energiantuotantolaitoksissa) sekä aiheuttaisi lisäkustannuksia ja kansainvälistä kilpailukykyhaittaa energian loppukäyttäjille. Mikäli tällaiselta lausunnolla olevan lakiesityksen 7 § tulkintatavalta ei voitaisi muuten välttyä, olisi mm. kiinteän biomassan GHG-kriteerejä (-80%/-85%) alennettava RED2-direktiivin käsittelyssä esimerkiksi yhdenmukaistamalla GHG-kriteerit liikenteen vastaavien kanssa (-60%/-70%), jolloin varmistettaisiin suurimman osan bioenergian käytöstä olevan kestävää ja nollapäästöistä.

EK toteaa lisäksi, että lakiehdotuksen 13 § 2 momentin mukainen laiminlyöntimaksu (enintään 1 prosentti liikevaihdosta) on kohtuuton laiminlyöntiin suhteutettuna. Toimialan yritysten liikevaihto on toiminnan luonteesta johtuen suuri, jolloin laiminlyöntimaksu voisi nousta yksittäisellä yrityksellä jopa yli 100 miljoonaan euroon. Useissa maissa laiminlyöntimaksu on suhteutettu täyttämättä jääneen velvoitteen hintaan (xx €/tCO2).