Suomi tarvitsee vahvaa ja uudistuvaa EU:ta

EU:n fokus tulee siirtää kriisistä kasvuun. Talouskasvun käynnistyminen on välttämätön edellytys työpaikkojen luomiselle ja poliittiselle vakaudelle. Euroopasta tulee tehdä vetovoimainen sijaintipaikka yrityksille.

EK:n näkemys

  • Työpaikat ja niitä luovat yritykset tulee nostaa EU:n päätöksenteon keskiöön. Euroopasta tulee tehdä vetovoimainen sijaintipaikka yrityksille, tuotannolle ja investoinneille.
  • EU tarvitsee toimivat sisämarkkinat myös palveluille ja digitaaliselle taloudelle.
  • Kohtuuhintainen energia on edellytys EU:n tulevalle kasvulla ja hyvinvoinnille. Vihreää taloutta tulee rakentaa innovaatioiden, ei ylisääntelyn keinoin.
  • Vastuu julkisen talouden kurinalaisesta hoitamisesta on jäsenmailla, mutta EU:n tehtävänä on tiivistää talouspolitiikan koordinaatiota.
  • Rahoitusmarkkinoiden lisäsääntelyn sijaan pitää varmistaa nykysääntelyn toimivuus ja toimeenpano. Kilpailukykyinen yritysrahoitus on Euroopan elinehto.
  • Paremman sääntelyn periaatteet tulee juurruttaa kaikkeen päätöksentekoon. Sääntelyn on oltava tasapuolista EU:n sisällä ja EU:n ulkopuolisiin kilpailijamaihin nähden.
  • Voidakseen ajaa Euroopan etua maailmalla EU:n kansainvälistä neuvotteluvoimaa on vahvistettava. EU:n tulee toimia määrätietoisesti protektionismin vastustamisessa.
  • Työmarkkinoita säännellään jo kattavasti. Verotus, työmarkkinat ja sosiaaliturva on säilytettävä jatkossakin jäsenmaiden vastuulla.

EU – suuria hyötyjä Suomelle

Arviolta jopa 70 prosenttia yritystoimintaa koskevasta lainsäädännöstä on lähtöisin Euroopan unionista. EU-päätöksenteko vaikuttaa merkittävästi suomalaiseen elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan.

Suomi on ollut monella tapaa Euroopan talousintegraation hyötyjä. Osana EU:ta pienen vientimaamme kotimarkkinat ovat kasvaneet lähes 70-kertaisiksi. EU on toiminut korvaamattomana ponnahduslautana, kun suomalaisyritykset ovat laajentuneet maailmanmarkkinoille. Myös liittyminen yhteisvaluuttaan on ollut hyödyllinen ratkaisu suomalaisen elinkeinoelämän kannalta. Korot ovat pysyneet matalalla ja valuuttariskit hallinnassa vaikeinakin aikoina.

EU:n uudistuspaineet voimistuvat

EU:ssa riittää kuitenkin työmaata. Talouden tervehdyttämisestä on tullut EU:n kohtalonkysymys. On ollut tärkeää saada talous- ja rahaliiton valuviat korjattua. Rakenneuudistuksia tarvitaan kautta Euroopan. Samalla on tullut aika siirtää EU:ssa huomiota kriisistä kasvuun.

Talouden ohella toinen läpikäyvä haaste liittyy sääntelytulvaan. Vaikka toimivat sisämarkkinat edellyttävät yhteistä sääntelyä, ongelmaksi on muodostunut säädösten päällekkäisyys, epäjohdonmukaisuus ja hallitsemattomuus sekä usein vaihteleva kansallinen toimeenpano.

Kovissa uudistuspaineissa EU:lla ei ole varaa tuhlata voimavarojaan tehottomaan ja ylimitoitettuun sääntelyyn, joka syö eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Jatkossa kaivataankin vähemmän mutta parempaa sääntelyä.

Euroopasta paras paikka työlle

Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee vahvaa ja tervettä EU:ta enemmän kuin koskaan – se on edellytys talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistamiselle. Siksi EU:ssa on aiempaa paremmin huomioitava poliittisten päätösten vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ja sitä kautta kansalaisten elämään.