Bertell bloggaa: Tekoälylle sääntelykahleet?

04.12.2019

Viekö sääntely viimeisetkin kilpailukyvyn rippeet Euroopasta? Vai onko robottien yliherruus kulman takana, jos tekoälyä ei suitsita ja pian? Datatalouden nousu ja tekoälysovellusten yleistyminen kuluttajarajapinnassa ovat nostaneet tekoälyn voimakkaasti yleiseen tietoisuuteen.

Luottamus on välttämätöntä uusien teknologioiden hyväksymiselle ja käyttämiselle, jolloin tekoälyn ohjauksen pitää perustua yhteiselle arvopohjalle ja tunnistettujen riskien hallintaan. Samalla innovaatioille tulee jättää säädännössä happea.

EU:ssa spekuloidaan kuumeisesti, mitä uuden komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin lupaama tekoälysääntely tuo tullessaan. Komission sääntelyavausta odotellessa on hyvä käydä perusasioita läpi ja pohtia sääntelysuuntauksia.

Ripaus heikkoa tekoälyä, kiitos

Tässä vaiheessa tekoälykeskustelua meille maallikoillekin on selvää, että tekoäly ei ole varsinaisesti yksi asia tai teknologia, vaan kokoelma eri ratkaisuja. Tekoälyn sovelluksia ovat esimerkiksi koneoppiminen, robotiikka, sumea logiikka, neuroverkot ja niin edelleen. Tekoäly jaotellaan yleensä vahvaan ja heikkoon. Nykytila on heikon tekoälyn aikaa – ripaus tekoälyä[1] käyttää ohjelmoitua logiikkaa ja suorittaa sen perusteella annettuja tehtäviä. Vahva tekoäly taas kykenee itsenäiseen ajatteluun ihmisen tavoin ja voi jopa saavuttaa tietoisuuden. Kohtaamasi asiakaspalvelun chatbot voi olla jo hämmästyttävän näppärä, mutta tuskin sillä on vielä omia tavoitteita tai ajatusta itsestään. Ihmisen lailla ajattelevat robotit tai ohjelmistot ovat vielä pitkään scifiä.

Onko tekoäly uusi GDPR?

Tekoälyteknologialla on merkittävä rooli jo nykyisissä sovelluksissa, puheentunnistuksessa, hakukoneissa ja automaattisessa kääntämisessä. Nykyinen tekoälyteknologia on kuitenkin heikkoa ja kapea-alaista, ja monet tunnistetut uhkakuvat liittyvät tekoälyn tulevaisuuteen. Tällä hetkellä tekoälyn sääntelyyn olisi parasta suhtautua kuten kaikkiin muihinkin teknologioihin, eli sen tulisi olla teknologianeutraalia ja ilmiöpohjaista. Sääntelytarve voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan:

  • ”Tekoälyvetoiset” säännöt – säännellään sovelluksia, joissa tekoälyllä on merkittävä tai uusi, jopa (semi-)autonominen rooli. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi itsestään ajavat autot. Toinen usein mainittu esimerkki on aseteknologiat (esim. autonomiset asejärjestelmät), joissa ratkaisut on haettava pitkälti globaalisti.
  • Ilmiöt, joihin voi liittyä tekoälyn käyttöä: yksityisyydensuoja ja tietosuoja, syrjimättömyys, patentti- ja muut tekijänoikeudet. Näiltä osin meillä on jo kattavaa sääntelyä kieltämään ikävät ilmiöt, etenkin yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen. Täten voitaisiin noudattaa vastuukysymyksissä ainakin yksityisellä sektorilla jo annettujen substanssisäännösten logiikkaa.

Elinkeinoelämän kannalta keskeiset sääntelyperiaatteet

Kaiken sääntelyn tulee perustua tunnistetulle oikeussuojan tarpeelle, eikä tekoälysääntely ole tästä poikkeus. Tekoälysääntelyn keskeiset periaatteet ja toiveet yritysten kannalta voi koota seuraavasti:

  • Teknologianeutraalius ja innovaatioperiaate. Itse teknologiaa ei tule säännellä, vaan siihen liittyviä ilmiöitä. Kaikkea sääntelyä tulee arvioida sen mukaan, miten se edistää innovaatioita.
  • Sääntelyn tulee olla sektorikohtaisesti joustavaa ja periaatepohjaista, jotta se sopeutuu teknologian nopeisiinkin muutoksiin. ”One-size-fits-all” ei toimi sääntelyssä kuin ylätasoisina käsitteinä ja toimialojen erot ovat merkittäviä.
  • Sääntelyn tulee olla riskiperusteista, ei uhkaperusteista. Kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin tulevaisuuden uhkakuviin ei voida varautua ennakolta ilman, että vaarannetaan teknologian kehitystä. Edetään mahdollisuuksien kautta.

Sääntelyn tulee ennen kaikkea olla mahdollistavaa. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen kiihdyttämiseksi pitäisi keskittyä datan avaamiseen, ennakoitavaan sääntelyyn, selkeään ja yhtenäiseen EU-tietopolitiikkaan ja kannustavien kokeiluympäristöjen luomiseen. Tekoälyn suurin uhka saattaa olla se, että jätämme sen potentiaalin hyödyntämättä täysimääräisesti.

[1] Kiitos Tekoälyn perusteet – the Elements of AI verkkokurssille kätevästä ilmauksesta! Voit tutustua kurssiin täällä https://www.elementsofai.com/fi/.