Chat GPT ei ratkaise tekoälyn soveltamisen haasteita yrityksissä
Suomessa on huippuosaamista, mutta olemme jäämässä jälkeen tekoälyn soveltamisessa, kirjoittavat EK:n Mika Tuuliainen ja Business Finlandin Janne Järvinen Helsingin Sanomissa 30.3.2023.
Tekoälyn mahdollisuudet ovat tulleet varsin laajasti esiin viimeksi Chat GPT -sovelluksen ilmestyttyä. Chat GPT ei kuitenkaan ratkaise tekoälyn soveltamisen haasteita yrityksissä.
Suomi mainitaan monesti tekoälyn kehityksen mallimaana. Teimme yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa kansallisen tekoälystrategian, perustutkimuksessa tekoäly on yksi Suomen Akatemian lippulaivoista (fcai.fi), ja onpa meillä myös yksi Euroopan suurimmista tekoälyyn keskittyvistä yrityksistäkin (silo.ai). Suomessa on siis huippuosaamista tekoälyssä, mutta kärki on kapea.
Kansainvälisessä kilpailuasetelmassa olemme kuitenkin jäämässä jälkeen nimenomaan tekoälyn soveltamisessa. Euroopassa etenkin Ranska panostaa tähän edelleen erittäin laajamittaisesti, ja Saksa, Alankomaat, Tanska, Norja ja Ruotsi seuraavat tiiviisti perässä. Suomessa resurssit ovat ohjautuneet muuhun digikehittämiseen, kuten elvytyspaketin suhteen digi-infrastruktuurin kehittämiseen haja-asutusalueilla.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tekemän jäsenkyselyn (2021) mukaan yritykset nimesivät tekoälyn ja koneoppimisen suurimmaksi potentiaaliksi liiketoiminnalle digitalisaation ja teknologioiden osalta. Kokoluokittain tarkasteltuna tulokset osoittivat myös sen, että mitä suurempi yritys, sen suuremmaksi tekoälyn potentiaali nähtiin. Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä -aineiston mukaan tekoälyä hyödyntäviä yrityksiä on noin 16 prosenttia kaikista yrityksistä Suomessa. Keskeisin syy olla hyödyntämättä on tarpeellisen osaamisen puuttuminen. Toiseksi tärkein syy ovat ohjelmien tai järjestelmien yhteensopivuusongelmat.
Käytännössä tarvitsemme lisätukea tekoälyn ja datatalouden mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen erityisesti pk-sektorilla. Esimerkiksi Ruotsissa on perustettu noin 70 työntekijän kansallinen keskus, AI Sweden, tekoälyn soveltamisen tukemiseen. Suomessa tulisi seurata Ruotsin esimerkkiä ja perustaa vähintäänkin vastaava pysyvä tuki ja kiihdytyskaista tekoälyn soveltamiseen.
Parasta olisi löytää uusi Suomen malli, joka nostaa meidät tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi. Ruotsissa rahoitus on järjestetty osaksi julkisin varoin ja osaksi yrityksiltä. Saksassa taas soveltavan tekoälyn tukijaksi on saatu yksi Saksan rikkaimmista ihmisistä.
Ehkä Suomestakin voisi jo löytyä mesenaatti, joka kokisi tekoälyn sydämenasiakseen? Tekoäly on kuitenkin merkittävä muutosvoima, joka vaikuttaa yhteiskuntamme eri sektoreilla tulevina vuosina vielä pitkään sen jälkeen, kun muotisanat ovat unohtuneet.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 30.3.2023