EK aktiivisesti kehittämässä ALV-järjestelmää EU:ssa

19.10.2016

Komissiolla on vireillä merkittäviä arvonlisäverotusta koskevia kehittämishankkeita, joista suurimpana kokonaisuutena on viime keväänä julkaistu arvonlisäveron toimintasuunnitelma. Alv-järjestelmä tarvitsee perusteellista uudistamista mukautuakseen mm. digitalouteen ja pk-yritysten tarpeisiin.

Myös EU-tavarakaupan sääntöjä pyritään uudistamaan mm. siten, että ilmenneiden veropetosten torjunta olisi tehokkaampaa ja toisaalta säännösten soveltaminen myös yrityksille hallinnollisesti vaivattomampaa.

Toimintasuunnitelman puitteissa komissio tulee jo lähikuukausina antamaan uusia direktiiviehdotuksia ALV-järjestelmän kehittämiseksi ja hallinnollisen taakan helpottamiseksi. Neuvonantajana tässä suururakassa komissio käyttää asiantuntijaryhmää (VAT Expert Group), joka on keskeisessä roolissa direktiiviehdotusten valmistelussa.

Pekka Hyttinen

Pekka Hyttinen

ALV-asiantuntijaryhmän uusi kolmivuotiskausi alkoi 1.10. ja EK on valittu siihen jäseneksi.  Niinpä EK:n veroasiantuntija Pekka Hyttinen lentää keskimäärin joka toinen kuukausi Brysseliin pohtimaan järjestelmän parantamista varahenkilönään Jonna Kontu Nokialta. Ryhmään kuuluu kolmisenkymmentä veroasiantuntijaa, professoria, sekä erilaisten järjestöjen, kuluttajien ja yritysten edustajaa EU-maista.

Tämän ja ensi vuoden tärkeimpinä  kehittämiskohteina on ALV-järjestelmän mukauttaminen digitalouteen ja pk-yritysten tarpeisiin sekä EU tavarakaupan sääntöjen laajempi uudistaminen.

– Järjestelmän kehittämiseen liittyy valtavasti käytännön kysymyksiä ja ongelmakohtia. Kaikista keskeisistä kysymyksistä pyritään rakentamaan asiantuntijaryhmän yhteinen mielipide, kertoo Hyttinen.

Tämän viikon maanantaina oli ryhmän ensimmäinen kokous, jonka puheenjohtaja ja sihteerikaarti ovat Komissiosta. Eräs tällä hetkellä tärkeimmistä tehtävistä on EU:n tavarakaupan sääntöjen kehittäminen. Tarkasteltavina kysymyksinä ovat esimerkiksi, miten verotusoikeus jakautuu jatkossa maiden välillä, kuka on veronmaksuvelvollinen ja miten verot kohdemaihin maksetaan.

Pyrkimyksenä hallinnollisen taakan vähentäminen

– Komissio antaa ryhmälle toimeksiantoja ja sitten me teemme perustellun mielipiteen sovitussa aikataulussa.

– Ryhmä ei pohdi kansallisia intressejä tai verolakeja. Jokaisella maalla on omat verolakinsa ja ALV-verokantansa. Ratkomme puhtaasti EU-tason substanssikysymyksiä. Keskitymme siihen, että ALV-järjestelmä toimii tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti mahdollisimman pienellä byrokratiataakalla.

– Alv-järjestelmä ei ole kyennyt kehittymään maailmanlaajuisen, digitaalisen ja liikkuvan talouden haasteiden mukana. Järjestelmä on hajanainen ja monimutkainen ja järjestelmän neutraalisuutta voidaan perustellusti myös eri tilanteissa kritisoida. Esimerkiksi tavaroita ja palveluja kohdellaan kansainvälisessä arvonlisäverotuksessa hyvin eri tavalla ja jo pelkästään hyödykkeiden luokittelu arvonlisäveromielessä tavaroihin tai palveluihin ei ole kaikissa tilanteissa aina lainkaan selvää. Pelkästään tämä aiheuttaa runsaasti byrokratiaa ja toisaalta on myös todettava, että nykyjärjestelmä on ollut hyvin altis alv-petoksille.

Arvonlisäverodirektiivin nykysääntely on myös monilta osin vanhentunut ja sääntely ei siten vastaa nykykaupankäynnin haasteisiin ja edellytyksiin; tästä hyvänä esimerkkinä digitaalisten julkaisujen arvonlisäverokantaa koskeneet keskustelut.

Sääntöjen noudattamisen kustannukset ovat sisämarkkinakaupassa merkittävästi korkeammat kuin maiden sisäisessä kaupassa, ja monimutkaisuus tukahduttaa erityisesti pk-yritysten liiketoimintaa.

– Komissio haluaakin keventää niiden hallinnollista taakkaa. ALV-järjestelmästä on tehtävä tehokkaampi etenkin digitaaliteknologian mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja tulojen keräämisen kustannusten vähentämisessä. Sen on perustuttava parempaan luottamukseen yritysten ja veroviranomaisten välillä sekä EU:n eri maiden verohallintojen välillä, listaa Hyttinen.

Viikon kysymys: Mikä on arvonlisäveron tarkoitus?

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)