Eläkevelka yli 800 miljardia euroa

Suomen eläkerahastojen koosta käydään aika ajoin vilkaistakin keskustelua. Joidenkin mielestä ne ovat niin suuret, että niistä liikenisi hyvinkin rahaa esimerkiksi vappusatasiin tai infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Rahan käytön toppuuttelijoita on moitittu vedenpaisumuksella ja heinäsirkoilla pelottelijoiksi. Keskustelu olisi totuttua hedelmällisempää, jos eläkerahastojen koon ohella tiedostettaisiin ja puhuttaisiin samalla myös eläkevelan määrästä.

 Viime vuoden lopussa työeläkerahastoissa oli varoja yhteensä 255 miljardia euroa. Tästä 160 miljardia oli yksityisten alojen ”eläkerahaa” ja 95 miljardia euroa kuului julkisen sektorin työeläkejärjestelmille. Summat kuulostavat ensi alkuun hyvinkin suurilta, kun niitä verrataan esimerkiksi valtion kuluvan vuoden 65 miljardin euron menoihin.

Eläkerahastot on kuitenkin tarkoituksenmukaista suhteuttaa niihin vastuisiin, joiden katteeksi ne on kerätty. Kutsukaamme näitä vastuita eläkevelaksi. Sitä ne ovat kirjaimellisestikin, koska tämän verran tarvitaan varoja kattamaan Suomessa ansiotyötä tekevien palkansaajien kertyneet eläkeoikeudet. Nämä eläkeoikeudet realisoituvat nykyisille ja tuleville eläkeläisille maksettavina eläkkeinä. Eläkeoikeudet nauttivat perustuslaissa tarkoitettua omaisuudensuojaa, minkä takia niihin ei käytännössä ole edes mahdollista puuttua.

Tilastokeskus julkistaa kerran vuodessa laskelmansa eläkevelan määrästä. Tuoreimman, runsaan viikon takaisen julkistuksen mukaan eläkevelka oli vuoden 2019 lopussa 822 miljardia euroa. Viime vuoden lopussa se oli todennäköisesti vähintään parikymmentä miljardia enemmän.

Eläkevelka ei saa huomiota

Nykyisten eläkerahastojen pääomat ovat siis alle kolmanneksen eläkevelasta. Yli kaksikolmasosaa eläkevastuista on itse asiassa katettu eduskunnan säätämällä ”velkakirjalla”, jossa velallisiksi on määrätty Suomessa toimivat työnantajat, palkansaajat ja yrittäjät. Ilman tätä lakiin perustuvaa velvollisuutta maksaa työeläkevakuutusmaksuja, työeläkejärjestelmä todettaisiin konkurssikypsäksi.

Kovin harva tuntuu olevan kiinnostunut, saati tietoinen tämän eläkevelan määrästä ja sen suhteesta eläkerahastoihin. Toisin kuin eläkerahastojen muutokset, Tilastokeskuksen julkistamat eläkevelkaluvut eivät tunnu ylittävän uutiskynnystä, jos muutamaa someviserrystä ei sellaiseksi katsota.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on ehdottanut, että valtion rahoitusvastuulla olevat eläkevastuut kirjattaisiin valtiontalouden tilinpitoon velaksi. Virasto mukaan se ”… on tärkeää paitsi taloudellisen aseman arvioimiseksi, myös päätöksenteon tietoperustan näkökulmasta”. Tähän perusteluun on helppo yhtyä. Kun puhutaan eläkerahastojen koosta, samassa tai viimeistään seuraavassa virkkeessä pitää todeta eläkevelan määrä.

VTV:n ideaa on syytä laajentaa koskemaan myös julkisen talouden kolmatta lohkoa eli sosiaalivakuutusrahastoja. Valtionvarainministeriön tulisi siis valtiontalouden lisäksi raportoida myös työeläkejärjestelmän varat ja eläkevelka. Tällainen raportointi ja tiedon jakaminen viestinnän keinoin sopisi luontevasti myös työeläkealan yhteiselimille Eläketurvakeskukselle ja Työeläkevakuuttajat Tela ry:lle.