Hollannin vaalitulos tuo ennustettavuutta suomalaisyrityksille

Hollannissa käytyjen parlamenttivaalien tuloksella on tuskin merkittäviä vaikutuksia suomalaisyritysten harjoittamaan kauppaan Alankomaiden kanssa. Hollanti on tärkeä kauppakumppani Suomelle: maa nousi toissa vuonna neljänneksi tärkeimmäksi vientimaaksi Venäjän ohi. EU-vastaisten puolueiden kannatuksen jäätyä ennalta odotetusta, vaalitulos ei myöskään anna lisäpontta Ranskan ja Saksan EU-skeptisille voimille.

Hollannin parlamenttivaaleissa eniten kiinnostusta herätti ulkomailla se, millaisen kannatuksen Geert Wildersin johtama Vapauspuolue sai. Sen linjana on ollut korostaa maahanmuuton ja avoimien rajojen ongelmia. Lisäksi puolue on julistanut haluavansa Alankomaat pois EU:sta ja eurosta, mutta EU ei noussut lopulta vaalien keskeiseksi teemaksi. Yhden sivun mittainen puolueohjelma antaa vain vähän viitteitä puolueen talouspoliittisesta ja ulkomaankauppaan liittyvästä linjasta.

Hollannin puoluekenttä on pirstaleinen ja vähintään neljän puolueen koalitiohallitusta pidetään todennäköisenä. Vapauspuolue on epäsuosittu muiden poliittisten johtajien keskuudessa ja koska puolue ei voittanut vaaleissa ykköspaikkaa, on hyvin todennäköistä, ettei se mahdu hallitukseen muiden kanssa.

Näyttää siltä, ettei Hollannin viime vuosien talous- ja ulkomaankauppapolitiikkaan ole tulossa merkittäviä muutoksia. Tämä tuo ennustettavuutta ja jatkuvuutta Alankomaiden kanssa kauppaa käyville suomalaisyrityksille. Hollanti nousi toissa vuonna Suomen neljänneksi tärkeimmäksi vientimaaksi Venäjän ohi. Alankomaat on Suomen viidenneksi suurin tuontimaa.

Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vuoden 2016 tammi-syyskuussa Suomen tavaravienti Alankomaihin oli arvoltaan lähes 2,5 miljardia euroa ja tuonti Alankomaista samalla ajanjaksolla noin 2,4 miljardia euroa. Tilastoja tutkiessa on kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että välityskaupalla on merkittävä osuus Alankomaiden kanssa käydyssä kaupassa. Maalla on keskeinen asema kansainvälisen kaupan jälleenviennissä.

EU-kannatus on ollut Alankomaissa perinteisesti yksi korkeimmista, mutta yleinen EU-mielipide on kuitenkin ollut epävakaata. Hollannissa enemmistö ei ole EU-eron kannalla ja tuki lähdölle on laskenut Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksen jälkeen. Alankomaat on vahvasti integroitunut muiden EU-maiden talouksiin, joten taloudellisilla argumenteilla EU-ero ei olisi mitenkään perusteltavissa. Kyse ei ole kuitenkaan ainoastaan taloudesta.

Vapauspuolueen merkitys Hollannin vaaleissa osoittaa kansalaisten kokeman epävarmuuden ja huolen tulevaisuudestaan. Tämä pitää ottaa vakavasti myös muualla. Nähtäväksi jää, lyökö Hollannin vaalitulos alkutahdit tuleville tärkeille kansallisille vaaleille Ranskassa, Saksassa ja mahdollisesti Italiassa. Ainakin nykyinen pääministeri Rutte totesi vaalivoiton selvittyä, että nyt oli se yö brexitin jälkeen, jolloin sanottiin ’ei’ vääränlaiselle populismille.