KL Mielipide: Elinkeinoelämän järjestöt eivät halua kiristää listaamattomien yritysten verotusta

11.03.2019

Esittämämme osinkoveromalli kohtelisi kaikkia yrityksiä samalla tavalla ja siten edistäisi talouden meneillään olevaa rakennemuutosta.

Kauppalehti kirjoitti (8.3.) osinkoveromallista, jota Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari esittivät viime viikolla. Kirjoitus sisälsi muutamia väitteitä, jotka on syytä oikaista.

Kirjoituksessa väitetään, että haluaisimme kiristää listaamattomien yritysten osinkoverotusta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä yksittäisten yritysten tasolla vaikutus riippuu jaettavan osingon määrästä. Kokonaisuutena esittämämme osinkoveromalli keventäisi osinkojen verotusta ilman käyttäytymismuutoksia noin 400–600 miljoonalla eurolla. Kevennys jakautuisi lähes tasan listaamattomille ja listatuille yrityksille.

Esittämämme osinkoveromalli kohtelisi kaikkia yrityksiä samalla tavalla ja siten edistäisi talouden meneillään olevaa rakennemuutosta. Tällä hetkellä osinkoverotus on kaikista kireintä korkean osaamisen asiantuntijayrityksissä, joissa ei ole aineellista omaisuutta. Näiden yritysten varaan Suomen osaamista tullaan kuitenkin jatkossa yhä enemmän rakentamaan.

Osinkoveroehdotuksemme toisi myös omaan yritykseen sijoittamisen aina verotuksellisesti samalle viivalle muiden sijoituskohteiden kanssa, koska osingonjaon kokonaisverorasitus olisi lähellä muista pääomatuloista maksettavaa veroa. Tämä edistäisi investointeja ja liiketoiminnan kehittämistä.

Samalla mallimme edistäisi yritysten sukupolvenvaihdoksia, koska kertaluonteisella suuremmalla osingonjaolla ei olisi kielteisiä verovaikutuksia.

Suomen Yrittäjien linjaukset osinkoverotuksesta ovat listaamattomien yritysten osalta hyvin samansuuntaisia ehdotuksemme kanssa, mutta heidän mallinsa jättää merkittävän ja jopa nykyistä suuremman eron listaamattomien ja listayhtiöiden välille. Me näemme, että Helsingin pörssiin mahtuu lisää myös menestyviä perheyrityksiä, eikä osinkoveromalli saa tätä estää.

Osinkoveromallimme noudattaa hyvän verojärjestelmän periaatteita ja olisi suomalaisyritysten kannalta kilpailutekijä pitkälle tulevaisuuteen. Mielestämme osingonjako on yrityksen liiketoimintapäätös, jonka vastuullinen yritys osaa parhaiten itse tehdä. Verojärjestelmän voimakasta ohjausvaikutusta ei tarvita.

Penna Urrila
johtaja, pääekonomisti, EK

Auli Hänninen
toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto

Ann-Mari Kemell
johtaja, Keskuskauppakamari

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehden verkkosivuilla 11.3.