Sami Pakarinen bloggaa: Työllisiä tarvitaan Hämeenlinnan verran lisää

Suomessa työllisyys on kehittynyt hyvin myönteisesti viimeisten vuosien aikana. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska Suomi tarvitsee lisää verotuloja vanhenevasta väestöstä aiheutuvien menojen kattamiseksi. Seuraavalla hallituskaudella työllisyysaste tulisi nostaa yli 75 prosenttiin. Helmikuun 2019 tilanteella tämä tarkoittaisi, että työllisten määrän pitäisi kasvaa 67 000 hengellä, jotta 75 prosentin tasolle päästäisiin. Työllisten määrän kasvutarve vastaa suurin piirtein Hämeenlinnan asukaslukua.

Kausitasoitettu työllisten määrä oli helmikuussa 2019 noin 2 490 000 henkeä. Suomessa ennustetaan olevan vuonna 2023 yhteensä noin 3 408 000 15–64-vuotiasta eli noin 25 000 henkeä vähemmän kuin tällä hetkellä. Tästä 75 % työllisten osuus tarkoittaisi 2 556 000 henkeä. Vaikka osin työikäisen väestön supistumisen myötä työllisten absoluuttinen kasvutavoite seuraavalla hallituskaudella on selvästi pienempi kuin Sipilän hallituksen 110 000 uutta työllistä, on vaikeuskerroin suurempi.

Työllisyyteen tarvittava vähintään 67 000 hengen lisäys edellyttää talouden kasvua, rakenneuudistuksia sekä panostuksia osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi uusimmassa Työ- ja elinkeinoministeriön Työpoliittisessa Aikakauskirjassa (1/2019) käydään kattavasti lävitse tarvittavia toimenpiteitä 75 % työllisyysastetavoitteeseen pääsemiseksi. TEM:n aikakauskirjassa todetaan hyvin, että vaikka talouden kasvu on ennusteiden mukaan hidastumassa, on hyvä uutinen, että talouden palveluvaltaistumisen myötä työllistymistä tapahtuu nyt myös aiempaa pienemmällä talouden kasvuvauhdilla. Selvää kuitenkin on, että talouden kasvu auttaa työllisyystavoitteeseen pääsemisessä. Maailmantaloudesta vastaavaa vetoapua ei kuitenkaan ole enää odotettavissa.

Luontevin tapa lisätä työllisyyttä on pienentää rakenteellista työttömyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Rakenteelliseen työttömyyden tasoon voidaan vaikuttaa EK:n esittämillä rakenteellisilla uudistuksilla kuten keventämällä työn verotusta, madaltamalla kannustinloukkuja, tiukentamalla työttömyysetuuksien tasoa sekä kestoa ja lisäämällä työttömien työnhakuvelvoitteita. Lisäksi tulisi edistää paikallista sopimista sekä työvoiman liikkuvuutta nopeampien liikenneyhteyksien ja riittävän asuntorakentamisen turvin. Yritysten näkökulmasta osaavan työvoiman saatavuus on keskeisin este tuotannon kasvulle. Siksi panostuksia tarvitaan myös osaamisen kehittämiseen ihmisen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Tehtävää työllisyydessä riittää. On kuitenkin hyvä muistaa, että vuonna 2015 tätä 75%:n työllisyysastetavoitetta oltiin perässä lähes 200 000 työllistä. Nyt enää 67 000 henkeä. Ja toki on muistettava, että 75 % tavoite on vain välivaihe. Suunta on oltava kohti 80 prosenttia.