Sinäkin olet kiinnostava – mutta miksi?

25.02.2020

Organisaation toimintaan ja työntekijöihin liittyvä arkiseltakin vaikuttava tieto voi olla kiinnostavaa toimijalle, joka tavoittelee pääsyä salassa pidettävään materiaaliin. Kaikissa työtehtävissä työntekijällä on yleensä pääsy johonkin, jota ulkopuoliset voivat hyödyntää myös vääriin tarkoituksiin, olipa kyse sitten tiedosta, tietoverkosta tai toimitilasta.

Valtiollista vakoilua harjoittava toimija voi tavoitella pääsyä salassa pidettävään tietoon monin eri tavoin; yksi perinteinen keino on ihmisiltä tehtävä tiedonhankinta eli henkilötiedustelu. Tiedustelupalvelut hankkivat tietoa kohteeksi valitulta henkilöltä luottamuksen avulla, painostamalla tai rahaa vastaan. Tiedustelua voi samoja metodeja käyttäen harjoittaa myös esimerkiksi kilpailijayritys.

Henkilötiedustelulla tavoiteltava tieto voi olla monenlaista. Henkilölähteiden avulla saadaan hankittua esimerkiksi asiantuntija-arvioita sekä mielipiteitä. Henkilötiedustelu on hyödyllistä myös yhdistettynä muihin tiedonhankintakeinoihin, esimerkiksi kybervakoiluun.

Henkilötiedustelu voi kohdistua monenlaisissa tehtävissä työskenteleviin, ei ainoastaan organisaation johtoon. Työtehtävien sisältö voi tehdä työntekijästä erityisen kiinnostavan kohteen, jos hänellä on suora pääsy organisaation arkaluontoisimpaan tietoon. Samoin työtehtävien luonne voi tehdä työntekijästä kohteen; jos tehtävät sisältävät jo lähtökohtaisesti esimerkiksi paljon verkostoitumista, työntekijän lähestyminen voi olla helpompaa.

Henkilötiedustelun tunnistaminen on vaikeaa

Henkilötiedustelu on pitkäjänteistä ja etenee yleensä vaiheittain. Se etenee sopivien henkilöiden kartoittamisesta kiinnostavan henkilön lähestymiseen ja yhteydenpidon vakiinnuttamiseen. Henkilöistä voidaan etsiä taustatietoja muun muassa sosiaalisesta mediasta. Henkilöön voidaan ottaa ensimmäinen kontakti myös sosiaalisen median välityksellä – esimerkiksi kutsumalla ulkomaille konferenssiin, jolloin todellisena tarkoituksena on lähestyä henkilöä tiedustelupalvelun kotimaassa. Ylipäätään seminaareissa tai muissa työtilaisuuksissa lähestyminen on luontevaa henkilötiedustelutarkoituksessa.

Ammattimaisesti tehdyn henkilötiedustelun tunnistaminen on vaikeaa. Tavoitteena on, että toiminta ei herätä kohteen epäilyksiä eikä poikkea normaalista vuorovaikutuksesta. Epäilyttävien lähestymisten varominen ei siis riitä torjumaan tiedustelu-uhkaa.

Voiko henkilötiedusteluun varautua?

Vaikka henkilötiedustelun tunnistaminen on useimmiten vaikeaa, tekee jo pelkästään turvallisuustietoisuuden lisääminen niin organisaatio- kuin yksilötasollakin organisaatioon kohdistuvan tiedustelun vaikeammaksi.

Mieti, mitä luottamuksellista tietoa tai toimintaa organisaatiossasi on, ja millaiseen tietoon, tietoverkkoihin tai toimitiloihin sinulla on pääsy. Organisaation tietojen käsittelysäännöt on hyvä tuntea ja tiedostaa se, mitä tietoa voi ylipäätään luovuttaa ulkopuolisille. Tietoisuus tiedonhankinnan mahdollisuudesta voi auttaa tunnistamaan mahdollisia riskitilanteita.

On myös hyvä miettiä valmiiksi, mitä haluat kertoa työtehtävistäsi tai yksityisasioistasi työkontakteille. Mieti myös, mitä tietoa sinusta löytyy verkosta. Ota huomioon, että näitä tietoja voidaan käyttää myös asiattomasti sekä kasvotusten että verkossa.

Kirjoittaja: Suojelupoliisi

Kaikki #olevahvinlenkki-videot on tehty suojelupoliisin ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n yhteistyönä. Lyhyitä turvallisuuden keskeisiä osa-alueita käsitteleviä videoita ilmestyy viikon välein kaikkiaan neljä 11.2.2020 alkaen. Pysy kanavalla!