Velkainen valtio ei ole vahva
Valtion halutaan turvaavan palvelut, mutta palveluiden rahoittaminen vaatisi päätöksiä, joiden tekemiseen ei ole valmiutta, kirjoittaa Jyri Häkämies Helsingin Sanomissa 18.6.2021.
Vahvaa valtiota tarjotaan ratkaisuksi moneen. Valtiojohtoisuudesta on tullut poliittinen valinta ja uskonkappale. Vahva valtio nähdään vastavetona markkinavoimille ja globalisaatiolle. Jopa politiikan vasen ja oikea laita löytävät toisensa tässä kritiikissä.
Taustalla on koronaviruspandemia, joka toi valtiot etulinjaan. Valtiot ovat johtaneet koronavirustoimia sekä tukeneet eri tavoin kansalaisia ja yrityksiä pahimman yli. Elvytys on ollut ymmärrettävää ja kannatettavaa.
Markkinatalous ja markkinat kelpaavat syntipukiksi moneen ongelmaan: syyttävä sormi osoittaa helposti markkinavoimia kohti, ja kysytään, eikö ahneudella ole rajaa. Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump tarjosi tätä vahvan valtion sanomaa ruostevyöhykkeen pettyneille äänestäjille, mutta eipä niitä hiilikaivoksia avattukaan, koska uusiutuva energia oli ajanut jo kilpailukyvyssä ohitse.
Suomessa valtiovetoisuutta ovat esittäneet esimerkiksi entinen pääministeri Paavo Lipponen Ylen Ykkösaamussa ja Suomen talousneuvoston kuultavaksi tuotu taloustieteilijä Mariana Mazzucato. Mazzucato korostaa valtioiden keskeistä roolia innovaatiovetoisen kasvun tekijänä. Lipponen perusteli valtion vahvempaa roolia monilla yhteiskunnan tarpeilla.
Yllättävää on, että ilmastonmuutoksen torjunnassa Mazzucato ei näe markkinoita ratkaiseviksi. Arvioiden mukaan 80 prosenttia tarvitusta rahoituksesta tulee juuri markkinoilta. Velkaisilla valtioilla ei ole rahaa torjuntatoimien rahoittamiseen. Siksi markkinavoimat tulee valjastaa reilulla sääntelyllä muutoksen tekijäksi.
Suomessa valtio on paperilla vahva. Julkisen sektorin koko suhteessa kansantalouteen on jo yksi Euroopan suurimmista, eikä käännettä näy, päinvastoin. Eduskunnan käsittelyssä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on korostetun julkinen, ja yksityinen sote halutaan rajata marginaaliseksi. Seuraukset palveluiden kehitykselle ja kustannuksille voivat olla karuja.
Vahvan valtion puolustajat eivät tunnu piittaavan siitä, että Suomi on pohjoismaisessa vertailussa hännänhuippu. Meillä on korkein velkasuhde, matalin työllisyysaste ja heikoin talouskasvu. Valtiouskoisten mukaan krooninen alijäämäkään ei haittaa, koska keskuspankit painavat lisää rahaa eikä valtioiden tarvitse koskaan lyhentää velkojaan.
Vaikka raha nyt on nollakorkoista, näin ei jatkossa varmaankaan ole. Lähivuosina markkinakorkojen ennustetaan eriytyvän sen mukaan, miten valtioiden uskotaan suoriutuvan veloistaan. Emme siis voi tuudittautua huolettomaan velanottoon. Viisas päättäjä huolehtii velanmaksukyvystä – ruokkii talouden kasvua ja tekee oikeita ja vaikuttavia työllisyyspäätöksiä.
Velkainen valtio, kuten Suomi, ei ole vahva valtio. Sellainen valtio antautuu kriisien ja muutosten kohteeksi. Suurin Suomea lähivuosikymmeninä koskettava haaste on ikäsidonnaisten menojen kasvu, joka vaatii joka vuosi 500 miljoonaa euroa lisää hyvinvointivaltion rahoituspohjaan. Jos korot nousevat, miten ikäihmisten palvelut turvataan? Nykyinen hallitus päätti lisätä velanottoa jo ennen pandemiaa. Olemme jättämässä lapsillemme velkaperintöä kestävyysvajeen ja ilmastohaasteen lisäksi.
Moni puolustaa hyvinvointivaltiota ja vetoaa sen puolesta. Niin minäkin. Mutta meillä on varaa nykyisen kaltaiseen valtioon vain, jos huolehdimme sen rahoituspohjasta. Vahvaa valtiota halutaan turvaamaan palvelut, mikä on oikein, mutta ei olla valmiita niihin päätöksiin, joilla palvelut rahoitetaan.
Kurssia täytyy muuttaa, ja siinä avainasemassa ovat yksityisen sektorin työpaikat. Ne syntyvät yrittäjien ja omistajien päätöksillä. Valtion tulee hankkia takaisin näiden jo menetetty luottamus. Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjäkyselyt kertovat epäluottamuksesta maan hallituksen kykyyn luoda yrityksille suotuisa toimintaympäristö. Hallituksen ja yrittäjien välillä on syvä railo. Tämä ei ole hyvä asia.
Markkinat eivät voi rehottaa vapaina, vaan ne tarvitsevat reilut ja oikeudenmukaiset säännöt. Esimerkiksi talousjärjestö OECD valmistelee säätelyä veroparatiisien kitkemiseksi, EU ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja Suomi harmaan talouden voittamiseksi. Säätelyn kehittäminen on vaativaa työtä, jotta sillä pureudutaan oikeisiin epäkohtiin tehokkaasti eikä luoda byrokraattista hallintoa jo hurjan säätelytaakan alla oleville yrityksille.
Kilpailun markkinoilla tulee hyödyttää kansalaisia ja koko Suomea.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 18.6.2021