EU:n ”nollapäästötoimintasuunnitelma” edistää siirtymistä puhtaaseen ilmaan ja kiertotalouteen

Euroopan komissio julkaisi 12.5. nollapäästöjä koskevan toimintasuunnitelmansa. Suunnitelman tavoitteena on poistaa kaikki haitalliset saasteet vuoteen 2050 mennessä vähentämällä ilman, veden ja maaperän pilaantumista niin, ettei haittaa terveydelle ja luonnon ekosysteemeille enää aiheutuisi.

Suunnitelman tarkoituksena on ennaltaehkäistä ilman, veden, maaperän ja kulutustuotteiden aiheuttamaa pilaantumista ja korjata paremmin aiheutuneita haittoja. Nollapäästötavoite on tarkoitus sisällyttää kaikkeen lainsäädäntöön, erottaa talouskasvu saastumisen lisääntymisestä ja vahvistaa ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä ja ihmisten hyvinvointia.

Toimintasuunnitelman sisältämät päästöjen kiristykset luovat samalla liiketoimintamahdollisuuksia, sillä vihreä suunnittelu ja vähäpäästöinen teknologia tarjoavat mahdollisuuksia kestäville innovaatiolle, talouden elpymiselle ja EU:n johtoasemalle vihreässä kasvussa.

Teollisuudelle merkityksellisin toimenpide on päästöjä koskevan IE-direktiivin uudistaminen, jolla pyritään nopeuttamaan päästöjen vähentämiseen tähtääviä innovaatioita. Uudistuksessa on tärkeää, että EU säilyttää nykyisen hyvin toimivan päästöjen hallintamekanismin, ilmastotoimiin ei luoda päällekkäistä sääntelyä, energiatehokkuuteen ja kiertotalousteen luodaan vahvat kannustimet ja mm. lupamenettelyä nopeutetaan investointien kiihdyttämiseksi.

Suunnitelman mukaan komissio antaa vuonna 2022 ehdotuksen, jolla EU:n ilmanlaadun standardit vastaisivat paremmin WHO:n tulevia suosituksia. Lisäksi agendalla on ammonium päästöjen vähentäminen maataloudessa sekä uimavesidirektiivin uudistus.

Komissio ehdottaa myös jätteiden siirtoasetuksen kunnianhimoista tarkistamista jätteiden viennin seuraamiseksi, jätteiden kestävän käsittelyn varmistamiseksi ja haitallisen jätteen viennin rajoittamiseksi. EU aikoo myös jatkaa yhteistyötä keskeisten maiden kanssa jätteiden laittoman maastaviennin torjumiseksi. Tämä on tervetullutta, koska jäsenvaltiot ovat toimeenpanneet jätteiden siirtoasetuksen nykyisin hyvin eri tavalla aiheuttaen esteitä jätteiden – eli toissijaisten raaka-aineiden – kuljettamiselle Euroopan sisällä. Huomattava määrä sähkö- ja elektroniikkaromua myös edelleen dumpataan laittomasti kolmansiin maihin EU:n ulkopuolelle ja menetämme vuosittain suuren määrän kierrätettyä raaka-aineita. Seurannan lisääminen on tarpeen jätteen asianmukaisen kierrätyksen varmistamiseksi.

EU aikoo puuttua myös liikenteen aiheuttamiin ilma- ja melusaasteisiin kiristämällä kaikkien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen päästönormeja entisestään (Euro7). Lisäksi kiinnitetään huomiota veden ja maaperän laatuun ja ennallistamiseen sekä tuotteiden ja kulutuksen aiheuttamaan pilaantumiseen.