Talouden kasvu jäänee tänäkin vuonna vähäiseksi

Taloudelliset tutkimuslaitokset ovat tällä viikolla tarkistaneet ennusteitaan talouden kehityksestä. Viimeisten ennusteiden mukaan Suomen BKT:n kasvu jäänee kuluvana vuonna aiempia arvioita vähäisemmäksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi tänään julkistamassaan suhdanne-ennusteessaan Suomen BKT:n kohoavan tänä vuonna 0,5 prosenttia aiemmin ennustetun 0,8 %:n sijaan. Ensi vuonna BKT:n odotetaan lisääntyvän 1,6 %:n verran. Suomen lähivuosien kasvuluvut ovat Euroopan heikoimpien joukossa.

Vienti elpyy hitaasti

Viennin vedon odotetaan vauhdittuvan vähitellen, sillä öljyn hinnan lasku, EKP:n elvytystoimet ja euron heikkeneminen tukevat Euroopan talouskasvua.

– Suomen yllä on enemmän tummia pilviä, koska rakenteellisten ongelmien lisäksi Venäjän vaikeudet heijastuvat vahvasti Suomen talouteen. Nousukauden aikana huonontuneen kustannuskilpailukyvyn palautuminen kestää vielä vuosia, mikä sekin vaimentaa viennin nousua, ennustaa EK:n ekonomisti Jouko Kangasniemi.

Kulutus vaimeaa – Investoinnit alamaissa

Kulutuksen kasvun ennakoidaan olevan hidasta kuluvana vuonna. Reaaliansiot nousevat kylläkin hieman, mutta työllisyyskehitys luo epävarmuutta ja kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa. Investoinnit supistuivat viime vuonna ja niiden ennakoidaan vähentyvän kuluvana vuonnakin. Heikot kysyntänäkymät, vapaa kapasiteetti ja taloudellinen epävarmuus alentavat yritysten investointisuunnitelmia.

Tulevalla hallituksella edessä mittavat talouden sopeutustoimet

Suomen julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna 3,4 % suhteessa BKT:seen. Vaje oli ennakoitua suurempi ja se ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin rajan. Alijäämän arvioidaan pysyvän lähivuosina vain niukasti alle kolmessa prosentissa. Julkinen velka kasvaa tällä hetkellä nopeaa tahtia ja velkaantumisen pysäyttäminen ei uusista sopeutustoimista huolimatta onnistune vielä seuraavalla hallituskaudella. ETLA:n ennusteen mukaan velan BKT-suhteen vakauttamiseen voi mennä jopa kymmenen vuotta.

Kilpailukykyä pitää parantaa

Kangasniemen mukaan Suomi ei ole viime vuosina pystynyt kunnolla reagoimaan osin ulkoa tulleisiin, mutta myös itse aiheutettuihin talouden ongelmiin.

– Tiukka kansainvälinen kilpailu edellyttää palkkamaltin jatkamista vielä pitkään. Pelkillä työvoimakustannuksilla Suomi ei kuitenkaan voi kilpailla. Sen lisäksi tarvitaan tuottavuuden nousua, innovaatioiden tuotteistamista ja uutta yritteliästä asennetta kaikessa tekemisessä. Talouden kasvun ja palkkamaltin myötä työllisyys kääntyy nousuun ja myös julkisen sektorin ongelmat lieventyvät.