Lausunto yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö | 12.7.2021 | VN/17556/2020

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa, että yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:ää muutetaan. Työntekijän suostumusta henkilötietojen keräämiseen muualta kuin häneltä itseltään ei tarvittaisi, kun työnantaja kerää tietoja lakisääteisten oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa toteuttamiseksi, tai kun asiasta säädetään laissa erikseen. Sääntely koskisi työsuhteen aikana tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä.

Lakiehdotuksen johdosta EK lausuu seuraavaa.

Ehdotusta ei tule toteuttaa. Laista on päinvastoin poistettava nykyinenkin sääntely siitä, millä ehdoilla työnantaja voi hankkia henkilötietoja eri lähteistä. EU:n tietosuoja-asetukseen (GDPR) ei sisälly vastaavaa sääntelyä, eikä sellaista ole tietääksemme pidetty tarpeellisena muissakaan EU-maissa.

Tietosuoja-asetuksella pyrittiin harmonisoimaan henkilötietojen käsittely EU-alueella. Asetuksella tavoitellaan henkilötietojen vapaata liikkuvuutta unionissa. Kansalliset poikkeukset häiritsevät liikkuvuutta ja yritysten toimintaa Suomen ja muun Euroopan välillä. Tämä voi vaikuttaa myös työllisyyteemme.

Tavoitteena on oltava, että Suomessa sovelletaan samoja sääntöjä kuin muuallakin Euroopassa ilman omia poikkeuksia.

Työntekijästä kerättävien henkilötietojen pitää aina olla työsuhteen kannalta tarpeellisia. Tärkeä periaate sisältyy sekä GDPR:ään että Suomen lainsäädäntöön. Lisäksi työnantajan on informoitava työntekijöitä henkilötietojen käsittelystä.
Työnantaja ei saa siis nytkään kerätä työntekijöiden henkilötietoja ilman, että he tietävät mitä tietoja heistä kerätään ja mistä niitä kerätään. Lisäsääntelylle ei ole tarvetta eikä perusteita.

Esitystä valmisteltiin noin kaksi vuotta. Sinä aikana ei kyetty osoittamaan käytännön esimerkkejä asiattomasta henkilötietojen keruusta työpaikoilla. Hallituksen esityskään ei perustu henkilötietojen käsittelyssä havaittuihin ongelmiin.

Lainsäätäjällä on lupa toimia vain, kun käsillä on niin merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, että sitä ei voi ratkaista muutoin kuin lakia muuttamalla. Tämä vaatimus ei tässä asiassa selvästikään täyty.

Jos lakiesitys kannastamme huolimatta etenee eduskuntaan, on varmistettava, että yritystoiminnan kannalta perusteltu henkilötietojen käsittely voi jatkua vähintäänkin nykykäytännön mukaisesti. Poikkeamat GDPR:stä ja tarpeellisen tietojenkeruun rajoittaminen haittaavat yritystoimintaa ja työpaikkojen luomista Suomessa.

Lausuntopalvelu