Maahanmuuton tulevaisuus 2020 – työryhmän ehdotus (EK-2013-41)

Työryhmän tavoitteena oli viitoittaa tietä aktiivisemmalle ja ennakoivammalle maahanmuuttopolitiikalle. Suomi tarvitsee osaavia työntekijöitä, mutta se ei yksin riitä. Maassa jo olevien maahanmuuttajien työllisyysastetta on kyettävä nostamaan ja heidät on otettava mukaan rakentamaan yhteistä tulevaisuutta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ollut mukana 38 jäsenisessä työryhmässä, johon on kuulunut vielä 12 hengen sihteeristö. EK katsoo, että tärkeää aihetta on työryhmän ehdotuksessa käsitelty laajasti, mutta työryhmän suuruudesta johtuen lopputulos on varsin vaisu eikä sisällä juuri mitään uutta edelliseen Hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan vuodelta 2006.

EK pitää esitettyjä linjauksia sinänsä tarkoituksenmukaisina, mutta pitää suurena puutteena, että ehdotuksen tueksi ei työryhmässä tehty toimenpideohjelmaa, jolla ko. ehdotusten konkreettinen toteuttaminen varmistettaisiin. Toimenpideohjelma oli esillä useassa kokouksessa, mutta ministeriöt torjuivat sen laatimisen työryhmässä.

EK on jättänyt ehdotukseen täydentävän lausuman yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa, joka tässä alla toistetaan. EK pitää ko. lausuman ehdotuksen sisällyttämistä hallituksen lopulliseen strategiaan erittäin tärkeänä.

Täydentävä lausuma

Työryhmän tehtävänä oli laatia vuoteen 2020 ennakoiva maahanmuuttopolitiikan linjaus, joka mm. lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Työryhmä katsoo, että Suomi tarvitsee lisää työperusteista maahanmuuttoa vastauksena pahenevaan huoltosuhdeongelmaan. Tämän vuoksi työryhmä ehdottaa, että työntekijän oleskelulupajärjestelmä on saatettava paremmin vastaamaan tarpeeseen edistää ulkomaisen työvoiman maahanmuuttoa ja Suomen vetovoimaisuutta.

Koska työryhmä ei ottanut kantaa siihen, miten tämä ehdotus voitaisiin parhaiten toteuttaa, esitämme täydentävänä lausumanamme, että

EU:n ulkopuolelta saapuvien työntekijöiden työnteko-oikeutta koskeva työvoiman saatavuusharkinta poistetaan.

Perustelut ovat seuraavat:

Viranomaisten arvion mukaan Suomessa työskentelee noin 50 000 ulkomaalaista vuosittain. Työvoiman saatavuusharkinta koskee vain pientä osaa ulkomaalaisten Suomessa tekemästä työstä. Esim. vuonna 2011 saatavuusharkinnan sisältäviä myönteisiä työlupapäätöksiä tehtiin noin 3 500 ja kielteisiä noin 950.

On huomioitava, että harvoissa tapauksissa työvoiman saatavuus on ollut kielteisen ratkaisun perusteena. Voidaan arvioida, että työvoiman saatavuusharkinnan nojalla hylätään hyvin vähän hakemuksia ja monilla ammattialoilla ei käytännössä ollenkaan.

Nykyisen järjestelmän taustalla on ollut halu suojata työmarkkinoilla olevan kotimaisen työvoiman mahdollisuutta työllistyä. Tämä perustelu ei enää työmarkkinoiden kansainvälistyessä ja ulkomaisen työvoiman tarpeen lisääntyessä ole kestävä.

Työntekijän oleskelulupajärjestelmän tulee olla yksinkertainen, ymmärrettävä, ennustettava ja nopea. Nykymuodossaan se ei sitä ole, kun päätöksenteko koostuu kaksivaiheisesta käsittelyjaksosta. Työntekijän oleskelulupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on ollut noin 2 kuukautta muiden paitsi Tampereen työlupayksikön käsittelemien hakemusten osalta, joissa se on jo noin 8 kuukautta.

Nykyinen järjestelmä on pahasti ristiriidassa ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämistavoitteen kanssa. Se antaa ulkomaalaiselle työntekijälle viestin, että Suomi ei pidä häntä toivottuna, kun ensin harkitaan voisiko joku muu tehdä hänelle luvatun työn ja tämä harkinta kestää vielä kohtuuttoman kauan. Jotta Suomi menestyisi globaalissa kilpailussa osaavista työntekijöistä, myös lupamenettelyn tulee vastata tavoitteita.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja