Vähemmän ja parempaa sääntelyä

Tulosta

Yhteiskunnassa tarvitaan sääntelyä järjestyksen ja ennakoitavuuden vuoksi, mutta liian yksityiskohtainen ja liiallisia velvoitteita sisältävä lainsäädäntö hankaloittaa yritysten ja markkinoiden toimintaa. Paremman sääntelyn tavoitteena on edistää yritysten kilpailukykyä ja pääomamarkkinoiden tehokasta toimintaa.

EK:n näkemys

  • • Sääntelyn vaikutuksia yritysten toimintaan on arvioitava paremmin
    • Sääntelyn pitää olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä
    • Ministeriöiden resursseja on ohjattava sääntelyn vähentämiseen ja parantamiseen
    • Tarvitaan asennemuutosta: lainsäädäntö ei ole ainoa keino ohjata yhteiskunnan toimintaa.
    • Hallinnon menettelyjä on karsittava, nopeutettava ja yhdenmukaistettava

Parempi sääntely tarkoittaa olemassa olevan sääntelyn tarkastelua ja muokkaamista tehokkaammaksi, yksinkertaisemmaksi tai vähemmän velvoitteita sisältäväksi. Joissakin tilanteissa sääntelyn purkaminen kokonaan voi olla paras vaihtoehto.

EK tähdentää, että lainsäädännön pitää antaa yrityksille joustavat mahdollisuudet liiketoiminnan järjestämiseen ja siihen liittyvien kulujen hallintaan. Hallinnollinen taakka on pyrittävä minimoimaan. Sääntelyn kustannusten ja hyötyjen välille on löydettävä paras mahdollinen tasapaino.

Jotta myös EU:n sisämarkkinat toimisivat tehokkaasti, on tärkeää, että sääntelyn velvoitteet olisivat jokaisessa jäsenmaassa suunnilleen samalla tasolla. Jos jokin jäsenmaa säätää kansallisesti ankarampia velvoitteita kuin EU-lainsäädännön minimi määrää, puhutaan ylisääntelystä, mikä hankaloittaa erityisesti yritysten rajat ylittävää toimintaa.

Ylisääntelyä vältettävä, laadukkuutta lainvalmisteluun

Edunvalvonnassaan EK vaikuttaa sekä olemassa olevan sääntelyn parantamiseen että vireillä olevan sääntelyn tasoon. EK seuraa yrityksiä velvoittavaa lainsäädäntöä laajasti ja nostaa esiin esimerkkejä muutosten tai sääntelyn purkamisen tarpeesta.

Tulevan sääntelyn tasoon vaikuttaminen tapahtuu sekä EU-tasolla että kotimaassa. EK pitää tiiviisti yhteyttä EU:n instituutioihin ja pyrkii varmistamaan, että yritysten näkemyksiä kuullaan lainsäädäntöä valmisteltaessa.

Saatettaessa EU-lainsäädäntöä voimaan kansallisesti EK osallistuu sääntelyn tehokkuuden varmistamiseen. Yhteistyötä tehdään ministeriöiden ja eduskunnan kanssa. Tavoitteena on, ettei tarpeetonta kansallista ylisääntelyä pääse syntymään ja että esillä pidetään myös sääntelylle vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Paitsi määrän karsiminen, paremman sääntelyn tavoitteena on myös lainsäädännön laadun parantaminen. Elävän elämän kokemus on, että säädösten valmistelu ei ole Suomessa kovin laadukasta. Myöskään sääntelyn vaikutuksia yritysten toimintaan ei aina arvioida kunnolla.