Eduskunta voi vielä estää riitarahoittamisen rantautumisen Suomeen − edustajakannedirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee
Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys edustajakannedirektiivin täytäntöönpanemiseksi. Edustajakanteella tarkoitetaan kannetta, jonka kantajana on oikeutettu yksikkö, joka edustaa kuluttajia ja heidän oikeuksiaan. Esitykseen ja edustajakannejärjestelmän tulevaisuuteen Suomessa liittyy useita kysymyksiä ja epävarmuuksia, koska Suomessa ei tähän mennessä ole nostettu yhtäkään ryhmäkannetta.
Nykyisin ainoastaan kuluttaja-asiamies voi nostaa ryhmäkanteita. Esityksen edetessä lainsäädännöksi edustaja- ja ryhmäkanteita voisi Suomessa nostaa viranomaisten lisäksi kuluttajien yhteisiä etuja ajava järjestö, joka olisi nimetty oikeutetuksi yksiköksi. Tämä on merkittävä muutos, koska esityksen myötä oikeutetuksi yksiköksi voisi hakeutua verrattain kevyen prosessin kautta.
Hallituksen esitys avaa oven sille, että kansainvälinen ilmiö riitarahoittamisesta laajenee myös Suomeen. Yksinkertaistetusti tällaisessa tilanteessa riitarahoittamiseen erikoistunut ja taloudellista hyötyä tavoitteleva toimija rahoittaa kantajaa saadakseen esimerkiksi osuuden mahdollisesta myöhemmin tuomittavasta korvaussummasta. Tällainen toiminta siirtää painopisteen pois edustajakannejärjestelmän ytimestä eli kuluttajien oikeuksien turvaamisesta.
Miten riitarahoittaminen voitaisiin välttää? Eduskunnan tulisi säätää kansallisesti rajoituksista kolmannen osapuolen mahdollisuuteen tarjota rahoitusta. Hallituksen esityksessä eduskunnalle on kuitenkin päädytty siihen, ettei kansallisista rajoituksista säädetä erikseen, vaan ainoastaan direktiivin edellyttämät vähimmäisvaatimukset pannaan täytäntöön kansallisesti.
Olemme EK:ssa pitkin valmisteluprosessia tuoneet esiin useita eri vaihtoehtoja, joilla kolmannen osapuolen mahdollisuudesta tarjota rahoitusta voitaisiin säännellä ja varmistaa edustajakannejärjestelmän oikeudenmukainen toimivuus myös tulevaisuudessa. Esityksessä on kuitenkin päädytty sivuuttamaan nämä ehdotukset ja jääty odottavalle kannalle sen suhteen, miten muuttunutta edustajakannejärjestelmää sovelletaan tulevaisuudessa Suomessa.
Kattavammalla sääntelyllä olisi vältetty monia tulevaisuuteen kohdistuvia kysymyksiä. Ennakoiva lainsäädäntö olisi ollut tarpeen, sillä tällä hetkellä edustajakannejärjestelmän tulevaisuudesta voidaan esittää ainoastaan valistuneita arvauksia.