Maanjäristys on tapahtunut, mutta millä voimakkuudella?
Koronavirus on muuttanut nopeasti ja voimakkaasti yhteiskuntia vain muutaman kuukauden aikana. Tulevaisuus yhä arvoituksia täynnä, mutta kehityksessä on hahmotettavissa kolme kokonaisuutta.
Ensimmäisenä tietysti itse virus. Mittavia purkutoimia ollaan asteittain lieventämässä, mikä kielii siitä, että tilanne on paremmin hallussa kuin aivan kriisin alkuvaiheessa. Tästä eteenpäin korostuu tiekartan eli ns. exit-strategian tarve ja sen mahdollisimman hyvä viestintä ennakoitavuuden lisäämiseksi. Ilmassa on yhä paljon kysymysmerkkejä kuten esimerkiksi viruksen toinen aalto, immuniteetti ja rokotteen aikataulu. Kävipä näiden osalta miten tahansa, hyvä suunnitelma ulos kriisistä mahdollistaa myös askeleita taaksepäin, jos kehitys ei suju odotetusti.
Toisena kokonaisuutena on tuotantokapasiteetti. Vielä ei tiedetä, missä kunnossa yritykset ovat kriisin jälkeen ja millaista tuhoa jo nyt on tapahtunut. Joka tapauksessa isku talouteen on ollut historiallisen äkillinen ja voimakas. Yrityksiä on ryhdytty auttamaan nopeasti, mutta avun perillemenon nopeus ja kohdentuminen ovat samalla kärsineet. Tämä on tilanne huomioon ottaen täysin ymmärrettävää. Koska yritysten tilanne on hyvin epävarma, leijuvat kysymysmerkit myös työllistämisen, investointien ja konkurssien laajuuden yllä. Samaan aikaan väestö on asetettujen rajoitusten myötä joutunut tilanteeseen, joka lisää riskejä mm. työkyvyn heikentymiselle. Yritysten ja työikäisen väestön kannalta olennaista onkin, kuinka paljon on pysyvästi menetetty tuotantokapasiteettia kriisin myötä. Toivottavasti menetys jää pieneksi, sillä siten kriisistä ulostuleminen on helpompaa.
Kolmannen kokonaisuuden muodostaa maailmantalous. IMF ennakoi maailmantalouden supistuvan tänä vuonna kolme prosenttia. Vastaavaa ei ole nähty sitten 1930-luvun Suuren laman. Kiina on jo asteittain palautumassa, mutta noin kolmen kuukauden jälkeenkin talous vaikuttaa olevan alle viime vuoden tason. Eikä viime vuosikaan ollut Kiinassa mitenkään vahva suoritus. Yhdysvalloissa isoin pudotus on vasta meneillään kuluttajien ja yritysten luottamuksen laskiessa. Näin on myös Euroopassa, mutta Euroopassa vuoden ensimmäinen neljännes oli jo heikko. Etenkin Ranskassa ja Espanjassa. Italiassa BKT:n taso tippui kerralla samalle tasolle kuin vuoden 1999 viimeisellä neljänneksellä. Saksa vaikuttaa selvinneen vuoden alusta muita maita vähemmällä. Suomen näkökulmasta katsottuna Ruotsin talous kärsii yhtä paljon lievemmistä rajoituksista huolimatta ja Venäjällä koronaviruksen kehitys on yhä kysymysmerkki. Erityisesti Suomen talouteen kohdistuvia riskejä on siis taas ilmassa.
Vertauskuvallisesti voi sanoa, että mannerlaatat ovat liikkuneet. Myöhemmin tiedämme, kuinka voimakas järistys oli ja millaisen aallon se synnyttää. Jälkijäristyksetkään eivät ole poissuljettuja. Epävarmuudenkin keskellä tiekartta ulos kriisistä auttaa toimimaan ja lisää luottamusta. Siksi se kannattaa tehdä pian.