Mistä yhteinen nimittäjä Suomen menestykseen ja kasvuun?
Suomi on ollut kansainvälinen menestystarina. Pienen, syrjäisen maan nousu kokoaan suuremmaksi on ollut historiallista. Suomi on selvinnyt maailmanhistorian murroskohdista verrattain hyvin, vaikka välillä tilanne on ollut täpärällä. Pitkän aikavälin hyvä kehitys uhkaa usein jäädä päivittäisen tietotulvan varjoon.
Samalla esiin on noussut myös haasteita. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja erottuu pohjoismaisessa vertailussa. Suomessa vähintään 65 vuotta täyttäneiden osuus on selvästi korkeampi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tämä johtaa väistämättä suurempiin palvelutarpeisiin vanhushoivan osalta. Samaan aikaan asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on jäänyt Suomessa selvästi jälkeen. Työllisyytemme on heikommalla tasolla ja yhteiskunnan palveluita pyöritetään jatkuvalla velkarahoituksella.
Kuinka hyvin ymmärrämme, miten asioiden laita on Suomessa? Halusimme EK:ssa testata suomalaisten tietouden tasoa ja odotuksia maamme tulevaisuudesta. Tästä syntyi ajatus Faktojen Suomesta. Sen tehtävänä on kiinnittää huomiota yhteiskuntamme isoihin kysymyksiin, jotta osaisimme tehdä oikeita ratkaisuja maamme tulevaisuuden ja hyvinvoinnin eteen.
BKT-kasvun pysähdyttyä finanssikriisin jälkeen on ilmeistä, että Suomea on vaivannut viimeiset viisitoista vuotta osin perusteeton hyvänolontunne. Menestystarina nimeltä Suomi on meille niin rakas, ettemme ole ajoissa havainneet sen pohjan pettäneen jo aikaa sitten. Käänne on välttämätön, mutta talvisodan henki ei välttämättä enää puhuttele nuorempia sukupolvia entiseen tapaan. Mistä löytyy uusi yhteinen nimittäjä, jolla Suomen menestys ja kasvun jatkuminen taataan tulevina vuosikymmeninä? Miten vahvistetaan luottamusta yhteiskunnassa? Viimeisen vuoden aikana suomalaisten uskoa poliittiseen päätöksentekoon on vahvistettu; hävittäjähankinnat, Ukrainan aseapu sekä Nato-hakemuksen jättäminen osoittavat, että päätöksentekokykyä meiltä löytyy.
Samanlaista rohkeutta tarvittaisiin Suomen rakenteiden uudistamiseen, jotta talouden kasvu vauhdittuisi, väestön ikärakenteeseen saataisiin vastattua ja suomalaiset kokisivat maamme tulevaisuuden valoisana ja turvallisena. On hyvä tiedostaa, että ilman talouskasvua emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja lunastaa jo kansalaisille tehtyjä lupauksia. Saati antaa yhtäkään uutta. Ilman talouskasvua emme myöskään voi panostaa esimerkiksi ilmastotoimiin. Samalla erityisesti nuorten huoliin pitää vastata toiveikkuutta luoden ja viestien muutoksesta parempaan. Ilman uudistumista huono-osaisuus ja näköalattomuus vain jatkavat kasvuaan.
Tulevaisuus tehdään tekojen kautta. Faktojen Suomen pohjalta tiedämme, että suomalaiset haluavat korkeamman työllisyysasteen ja julkiseen velkaantumisen kuriin. Lisäksi tuloerot ovat suomalaisten mielikuvissa todellisuutta suuremmat, ja katseen ollessa tulo- ja varallisuuseroissa, vaurastumisen suhteen on potentiaalia. Myönteistä on myös, että talouden ja ilmastopäästöjen irtikytkennän nähdään etenevän ja maahanmuuton suhteen olemme varsin myönteisiä. Nämä antavat hyvä pohjan tehdä tarvittavia uudistuksia maamme hyväksi. Meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessakin. Pitkän aikavälin menestys pitää tehdä. Se on parasta turvaa tulevaisuuteen.