Osaajapulaa ei ratkota lisäämällä rahoitusmalleja

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt hallituskauden loppumetreillä merkittävän toisen asteen uudistuksen. Käytännössä uudistus koskee ammatillista koulutusta, jonka rahoitusta ollaan jakamassa kahtia. Nykyinen rahoitusmalli on parempi kuin ministeriön pikavauhdilla valmistelemat muutokset.

Uudistus lähtee oppivelvollisten lähtökohdista, vaikka suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Työelämän muutos koskettaa kaikkia työikäisiä ja jatkuvan oppimisen tarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään.  Toteutuessaan muutos heikentää ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden ohjaamista ja kehittämistä työelämän tarpeisiin vastaavana yhtenä kokonaisuutena.

Osaajapula koskee eri toimialoja ja ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli sen ratkaisuissa. Kyse on laajasta joukosta ammatillisia opiskelijoita: 1) nuorten ammattitaidosta ja siirtymisestä työelämään; 2) uudelle alalle suuntaavista aikuisista; 3) työttömien tutkintotavoitteisesta opiskelusta ja 4) uuden osaamisen hankkimisesta työuran aikana.

Valmistelun lähtökohtana tulisi olla parempi kokonaisnäkemys ammatillisen koulutuksen eri tehtävistä, niiden tasapainosta ja ammatillisen koulutuksen merkityksestä osaajapulan ratkaisuissa. Työikäisten osaamistarpeet eivät siksi saa jäädä oppivelvollisten jalkoihin. Nyt on aikalisän paikka!

Työllisyyden painoarvoa rahoitusmallissa pitäisi lisätä, ei vähentää

Ammattiosaajien saatavuus ja ammattiosaamisen taso ovat yrityksille kriittisiä kysymyksiä toimialasta riippumatta. Jos rahoitusmalli ei ohjaa koulutuksen järjestäjiä kiinnittämään riittävästi huomiota opiskelijoiden ammattiosaamiseen ja työllistymiseen, on todellinen riski, että vastavalmistuneiden osaaminen ei ole riittävällä tasolla ja heidän työllistymismahdollisuutensa ovat heikot. Kuilu yritysten erikoistuvien osaamistarpeiden ja koulutuksen tuottaman osaamisen välillä ei saa enää kasvaa, vaan sitä on kurottava kiinni kaikin tavoin. Tässä rahoitusmallilla on keskeinen rooli.

Osaamistasoa tulee nostaa kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta alkaen. Yritykset eri toimialoilla tarvitsevat käytännön ammattilaisia ja työssä olevat ammattilaiset tarvitsevat ammatillisia jatkokoulutusmahdollisuuksia, joita alakohtaiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tarjoavat. Myös tulevaisuudessa tarvitaan vahvaa ammattiosaamista ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia osana ammatillista koulutusta.

Pitkäjänteistä otetta kehittämiseen – tutkinnon osien merkitys kasvaa

Rahoitusmallin on tärkeää kannustaa myös jatkossa tutkinnon suorittamiseen osissa. Esimerkiksi hoiva-avustajakoulutus, joka muodostuu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osista, on yksi tärkeä koulutusmalli sote-alan osaajapulan ratkaisuissa. Vastaavanlaisia toteutuksia, joissa tutkinto suoritetaan osissa, tarvitaan muille aloille. Myös monitaitoisuuden lisäämisen ja oppisopimuksen käytön lisäämisen näkökulmasta tutkinnon osien merkitys kasvaa. Ei siis hukata keskeistä ammatillisen koulutuksen joustavuuden elementtiä, vaan pidetään tutkinnon osat mukana rahoitusmallissa myös tulevaisuudessa.

Hallitus on sitoutunut tietoperustaiseen päätöksentekoon. Nykyisen ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin ohjausvaikutuksista ja kustannusseurannasta tarvitaan tarkempaa ja pitkäaikaisempaa seurantatietoa. Lisäksi on selvitettävä paremmin valmistelussa olevien muutosten vaikutuksia jatkuvan oppimisen rahoitukseen. Nyt valmistelussa olevien muutosten vaikutukset työikäisten osaamisen kehittämiseen mahdollisuuksiin ovat ennakoimattomat.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus tarvitsee pitkäjänteisempää otetta sen kehittämiseen yli hallituskausien. Tämä on sekä opiskelijoiden, yhteiskunnan, työnantajien ja koulutuksen järjestäjien etu.

Lue lisää EK:n lausunnosta