Mikko Vieltojärvi bloggaa: Pärjäämmekö pelkällä englannilla?

Tänä syksynä peruskoulun ensimmäisen luokan on aloittanut noin 61 600 koululaista. Mikäli koulutusjärjestelmäämme ei tule suuria mullistuksia seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana, heistä noin 30 000 suuntaa syksyllä 2028 lukioon ja saman verran ammatilliseen koulutukseen. 2030-luvun alussa alkaa siirtymä työelämään joko suoraan tai korkeakouluopintojen kautta. Viime aikoina on puhuttu paljon ruotsin opiskelusta, mutta miltä lasten ja nuorten innostus kielten opiskeluun näyttää laajemmin, ja miten tämä kohtaa yritysten tarpeiden kanssa?

Nyt koulunsa aloittaneilla kielten opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla, mikä on erinomainen asia. Kielten opiskelu kannattaa aloittaa varhain, ja siihen on panostettava läpi koko koulupolun. Kotimaisten kielten ja englannin rinnalla on vahvistettava Suomessa harvemmin opiskeltavien kielten opiskelua. Yhdeksän kymmenestä peruskoululaisesta opiskelee A1-kielenä englantia, kun saksaa, ranskaa, venäjää tai espanjaa A1-kielenä opiskelee koululaisista vain prosentti tai alle kutakin. Myöhemmin alakoulussa alkavan valinnaisen A2-kielen suosio on myös huolestuttavan alhainen. Muita kuin kotimaisia kieliä tai englantia A1- tai A2-kielenä opiskelee vain reilut 5 000 peruskoululaisista ikäluokkaa kohden.

Mitä nämä luvut sitten tarkoittavat käytännössä? Tuleeko 2030-luvulla työelämään vuosittain 5 000 sujuvasti saksaa, ranskaa tai venäjää puhuvaa uutta ammattilaista? Valitettavasti ei, sillä lukiosta valmistuneista A-kielenä muun kuin englannin tai kotimaisen kielen suorittaa vain noin 1 300 ylioppilasta vuosittain. Ammatillisessa koulutuksessa on harvoin edes mahdollista jatkaa vieraiden kielten opiskelua samalla tasolla kuin lukiossa. Huolestuttavinta on kuitenkin se, että kielten suosion trendi ollut jo vuosia laskeva. Hirvittää ajatellakin, kuinka paljon kielten opiskelu voi vielä menettää suosiotaan. Suomessa on nyt noin 22 000 vientiä harjoittavaa työnantajayritystä, ja vientiyritysten määrä on kasvanut viime aikoina. Näiden yritysten toiminnan ja kasvun kannalta on äärimmäisen tärkeää saada osaavaa ja monipuolisen kielitaidon omaavaa työvoimaa nyt ja jatkossa.

Valoa Suomen kielivarannon kehittymiselle tuo lisääntyvä maahanmuutto. Kovin kestävä strategia ei voi kuitenkaan olla luottaa pelkästään maahanmuuttoon, vaan keskeistä on tarjota mahdollisuuksia ja kannusteita vieraiden kielten ja kulttuurin opiskelemiseen kaikille. Olemme Suomessa onnistuneet hyvin englannin opetuksessa, mutta rinnalle kaivataan kipeästi myös muiden kielten ja kulttuurien osaamista. Nyt on korkea aika kääntää kaikki kivet ja kannot, jotta löytäisimme keinoja innostaa lapsia ja nuoria kielten opiskeluun.