EK:n viestit EU-parlamenttivaaleihin: Eurooppa houkuttelevaksi työlle ja investoinneille

Suomi tarvitsee vahvaa ja tervettä EU:ta enemmän kuin koskaan. EU:n tulevien päättäjien tulee ajaa määrätietoisesti uudistuksia, joilla Eurooppa saadaan kasvun ja työllisyyden tielle. Lainsäädännön järkeistäminen on lähivuosien polttavimpia kysymyksiä.

Vaaliuurnille käydään tilanteessa, jossa EU:lla on takanaan kriisivuodet. Kokonaisuutena Euroopan unioni on kuitenkin ollut menestys. Sen hyödyt ovat pienen vientimaan kannalta kiistattomat, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

– Osana EU:ta kotimarkkinamme ovat kasvaneet peräti 70-kertaisiksi. EU on toiminut myös korvaamattomana ponnahduslautana, kun suomalaisyritykset ovat laajentuneet maailmanmarkkinoille. Euron käyttöönotto on ollut suomalaisille yrityksille hyödyllinen ja helpottanut kansalaisten elämää. Korot ovat pysyneet matalalla ja valuuttariskit hallinnassa vaikeinakin aikoina.

Vain talouskasvu luo työpaikkoja

Talouskasvu ja sitä kautta syntyvät työpaikat ovat kohtalonkysymys, jolla mitataan koko EU:n onnistumista ja hyväksyttävyyttä myös kansalaisen silmissä, korostaa Häkämies:

– Myönteisen käänteen aikaansaaminen edellyttää, että työpaikat ja niitä luovat yritykset nostetaan EU:n päätöksenteon keskiöön. Tulevien EU-parlamentaarikkojen tulee entistä systemaattisemmin arvioida päätöstensä vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin, koko Euroopan kilpailukykyyn ja sitä kautta kansalaisten elämään. Tämä koskee niin energia- ja ilmastopolitiikkaa, kauppapolitiikkaa, rahoitusmarkkinoiden sääntelyä kuin muitakin politiikan lohkoja.

Työpaikkojen säilyminen Euroopassa ja uusien luominen riippuu viime kädessä siitä, tuoko eurooppalaisuus yrityksille enemmän hyötyä vai kilpailuhaittaa. Siksi Euroopasta tulee tehdä yrityksille houkutteleva sijaintipaikka, jossa niiden kannattaa työllistää, hankkia asiakkaita ja laajentaa toimintaansa.

Vähemmän mutta parempaa sääntelyä

Kovissa uudistuspaineissa EU:lla ei ole varaa tuhlata voimavarojaan tehottomaan ja ylimitoitettuun sääntelyyn, joka pahimmassa tapauksessa tuo Suomelle ja muille jäsenmaille kilpailuhaittaa.

Toimitusjohtaja Häkämiehen mukaan lainsäädännön toimivuutta tuleekin arvioida suhteessa EU:n ulkopuolisiin kilpailijamaihin, sillä todellinen kilpailu käydään maailmanmarkkinoilla. Vasta menestyminen globaalilla tasolla mahdollistaa hyvinvoinnin ylläpitämisen Euroopassa.

Elinkeinoelämän viestit EU:n päättäjille

Elinkeinoelämä on kiteyttänyt tavoitteensa siitä, kuinka Euroopan unionia tulisi kehittää vuosina 2014–2019:

  • Talouskasvu on edellytys työllisyyden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Työpaikat ja niitä luovat yritykset tulee nostaa EU:n päätöksenteon keskiöön.
  • Paremman sääntelyn periaatteet on juurrutettava EU:n kaikkeen päätöksentekoon. Nykyisen sääntelyn ylilyönnit tulee purkaa.
  • Sisämarkkinoiden toimivuutta on tärkeää parantaa. Erityisesti on huomioitava pk-yritysten edellytykset laajentaa liiketoimintaansa Euroopassa.
  • Eurooppa tarvitsee pitkäjänteistä ja johdonmukaista energia- ja ilmastopolitiikkaa, jossa huomioidaan myös vaikutukset työllisyyteen ja kilpailukykyyn.
  • Varmistetaan, että Eurooppa pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Ei ylisäännellä itseämme pois markkinoilta.
  • Rahamarkkinoilla tulee siirtää painopiste kriisistä kasvuun. Yritysten rahoitusta vaikeuttavaa uutta sääntelyä ei tule toteuttaa.

EK:n vaaliaineistot verkossa

Esite:  Eurooppa on yhteinen kotimme; EU 2014–2019
Elinkeinoelämän vaikuttajien videokommentteja
Lisää taustamateriaalia ajankohtaisista EU-kysymyksistä: Www.ek.fi/EUvaalit

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi