Norjaan tinkimättömällä asenteella

Torniolainen Havator on yksi harvoja Norjassa menestyneitä suomalaisyrityksiä. Onnistuminen on vaatinut sinnikkyyttä ja tinkimätöntä asennetta.

Norjan massiiviset investoinnit öljy- ja kaasukentille ovat kiinnostaneet pitkään suomalaisyrityksiä. Suomalaismenestys on kuitenkin ollut odotuksia niukempaa, vaikka maassa toimiikin parisataa suomalaisyritystä. Monet ovat vetäytyneet ja osa ajautunut jopa konkurssiin kuten kävi maanrakennusyhtiö Destialle.

Torniolainen nosto- ja kuljetuspalveluita tarjoava Havator on toiminut Norjassa toistakymmentä vuotta. Havatorin toimitusjohtaja Jussi Yli-Niemi sanoo, että kovan kilpailun lisäksi suomalaiset saattavat yllättyä norjalaisten tinkimättömästä asenteesta.

– Norjassa on äärettömän tärkeää, että sovituista asioista pidetään kiinni pilkulleen. Asiat on hallittava ja selvitettävä huolellisesti. Koskaan ei kannata yrittää siitä, missä aita on matalin.

Norjalaiset ymmärtävät laadun ja myös turvallisuuskulttuurin merkityksen. Sekä yritykset että ammattiliitot pitävät tiukkoja turvallisuusstandardeja itsestäänselvyytenä. Öljy- ja kaasuteollisuuden käytännöt ovat levinneet muuallekin yhteiskuntaan rakennusteollisuutta myöten.

Yli-Niemen mukaan laatu ja turvallisuus ovat Norjassa aivan eri sfääreissä kuin Suomessa.

– Meillä samanlaisia toimintamalleja on vain ihan parhaissa keihäänkärki yrityksissä. Toki puhutaan työturvallisuuden merkityksestä ja kehittämisestä, mutta käytännössä pelkkä halvin tuntihinta on ratkaisun peruste.

Tinkimätön asenne näkyy myös siinä, että harmaatyövoiman käyttö on Norjassa käytännössä mahdotonta.

– Norjassa ongelma on hoidettu helposti, mutta meillä ratkaisuja on jostain syystä haluttu pitkittää.

Kannattavaa kasvua

Havator kasvoi viime vuosikymmenen puolivälissä voimakkaasti lukuisilla yritysostoilla. Tuolloin yritysostot olivat nopea tapa rakentaa toimipisteverkosto etenkin Suomeen ja Ruotsiin. Yhtiöllä on 34 toimipistettä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Eestissä.

– Meille on tärkeää olla paikallinen toimija kullakin markkina-alueella. Paikalliset ihmiset tuntevat parhaiten asiakkaat ja markkinat ja voivat parhaiten palvella asiakaskuntaamme, Yli-Niemi sanoo.

Nyt Havator on siirtynyt selkeämmin orgaanisen kasvun aikaan. Yhtiöllä ei ole merkittäviä maantieteellisiä aukkoja, joita sen pitäisi täyttää yritysostojen kautta.

– Lisäksi yrittäjien odotukset firmojensa hinnoista karkasivat käsistä, joten orgaaninen kasvu investoimalla henkilöstöön ja kalustoon on meille usein mielekkäämpi vaihtoehto.

Havatorin päämarkkinat ovat kolmessa Pohjoismaassa ja Baltiassa.  Toki suurten asiakkaiden mukana yhtiö on operoinut Venäjällä ja jopa Afrikassa saakka.

Naapurit investoivat kasvuun

Pohjoismaisena toimijana Havator on nähnyt konkreettisesti, kuinka erilaisen strategian valtiot voivat valita taantumassa. On helppo ymmärtää, että Norjassa öljymiljardit ovat pitäneet investoinnit vauhdissa sortumatta tuhlailuun.

Samaan on pystynyt myös Ruotsi, joka käynnisti taantuman alussa 2008–2009 isoja infrastruktuurihankkeita elvyttääkseen taloutta. Sen ansiosta koneisto oli toimintakunnossa suhdanteiden parannuttua.

– Suomessa surkuteltiin ja vedettiin vähätkin hankkeet kiinni. Kautta linjan organisaatioita ajettiin alas, mikä puolestaan hidasti nousua ja näkyi usein työmailla huonona suunnitteluna ja kalliina kiireenä.

Pohjoiseen suunniteltu ydinvoimalahanke on mahdollisuus koko alueelle.

– Se voi olla äärettömän tärkeä työllisyyden kannalta etenkin, jos työmaalle ei palkata Romaniasta ja Bulgariasta ihmisiä yhdeksän euron tuntipalkalla. Kotimaisen ammattityövoiman on voitava olla kilpailukykyistä Suomessa.

Toki myös työmarkkinajärjestöt saavat katsoa peiliin, mikäli suomalainen työ on liian kallista Suomessa

– Ammattiyhdistysliikkeen ja etujärjestöjen tehtävänä on osaltaan huolehtia suomalaisen työvoiman kilpailukyvystä. Mikäli tässä epäonnistutaan voi vilpittömästi kysyä, mihin ihmeeseen näitä järjestöjä tarvitaan?

Yli-Niemi kannustaa suomalaisia ottamaan mallia monista muista maista, jotka ostavat palveluita ensisijaisesti kotimaassa kotimaisin ehdoin toimivilta yrityksiltä, jos ehdot ovat muuten kunnossa.

Kansantalouteemme ei synny uutta jaettavaa kuin vientiteollisuuden kautta.  Vastaavasti kansantaloutemme köyhtyy aina, kun ostamme työtä ja palveluita ulkomaisista lähteistä, jotka maksavat veronsa ja työnantaja maksunsa ulkomaille. Eräs ajankohtainen esimerkki on tuulivoima-ala, jossa laitteet, logistiikka ja työvoima ostetaan ulkomailta, ja suomalaiset veronmaksajat maksavat koko lystin korotettujen tariffitukien kautta.

– Ruotsalaiset ja norjalaiset ovat paljon suomalaisia isänmaallisempia ratkaisuissaan. Norjaan on onnistuttu vuosikymmenien aikana kasvattamaan pk-yrityksistä globaalisti toimivia vientiyrityksiä ohjaamalla kilpailukykyisin ehdoin projektitoimituksia norjalaisille yrityksille. Näin on saatu referenssejä ja laajaa osaamista, jolla on kysyntää myös vientimarkkinoilla.

Jäykkyydet syövät kassaa

Kaikki ei suju kuin rasvattu öljymaassakaan. Kun Havator vie miljoonien hintaisia koneen rajan yli Norjaan työmaalle, joutuu yhtiö maksamaan arvonlisäveron.

– Se palautuu toki parin kuukauden päästä, mutta annammehan me siinä pahimmillaan useamman miljoonan korotonta lainaa Norjan valtiolle.

Ylimääräistä työtä puolestaan syntyy 183:n päivän säännöstä, joka ratkaisee, mihin maahan työntekijä maksaa veronsa. Jos rajapyykki ylittyy rullaavan vuoden aikana, maksaa työntekijä verot kohdemaahan. Havatorin palkkahallinto joutuu seuraamaan työtekijöiden komennuspäiväkertymää silmä tarkkana, sillä yksittäiselle työntekijälle kirjanpidon ylläpitäminen olisi kohtuutonta.

Jussi Yli-Niemi informoi poliitikkoja säännöllisesti näistä keskeisistä kitkakohdista muun muassa, kun päättäjät poikkeavat pohjoisen matkoillaan Torniossa.

– Tähän voisi lainata vanhaa teekkariviisautta, jonka mukaan hyvin suunniteltu on puoleksi tehty ja siihenpä se sitten tuppaa jäämäänkin.

Teksti ja kuvat: Risto Pennanen

Vientiteollisuus ilman kunnon lentoyhteyksiä

Lentoyhteydet ovat yksi Kemi-Tornion vientiteollisuuden murheenkryyneistä. Pohjoisen turistialueille lentoyhteydet toki toimivat. Meri-Lapissa on valtakunnallisestikin merkittävä vientiteollisuuden keskittymä. Vaikka lentoaikataulut ovat kelvottomat ja aamun jatkoyhteydet vaativat yöpymistä Helsingissä maksaa lentolippu saman verran kuin Dubaihin.

Havatorille Luleå on ylivoimaisen hyvä yhteys. Jussi Yli-Niemi ehtii yhden päivän aikana tehdä edestakaisen matkan Göteborgin toimistolle ja työskennellä siellä täyden päivän.

– Helsingin kautta sama vaatisi kaksi päivää. Tämän kehittämiseksi ei varmaan poliitikoilta voi paljoa odottaa. Ei toimintaa muutenkaan voi valtiovallan varaan laskea.

Ruotsi on muutenkin Havatorille ja monelle muulle suomalaisyritykselle niin tärkeä maa, että myös maan kieleen kannattaisi suhtautua nykyistä positiivisemmin. Yli-Niemi päätti, että puhuu ruotsalaisille ja norjalaisille työntekijöille ruotsia, vaikka USA:ssa opiskelleelle miehelle englanti olisi sujuvampi kieli.

– Kaikki ymmärtävät, että en puhu ruotsia äidinkielenä kieliopillisesti kauniisti. Mutta yhtään asiaa ei ole sen takia jäänyt hoitamatta. Ainakin täällä rajalla on tyhmää olla opettelematta ruotsia.

Vastaavalla tavalla Kaakkois-Suomessa kannattaisi panostaa venäjän kieleen.

Havator Group Oy

Perustettu: 1956

Hallituksen puheenjohtaja: Teuvo Salminen

Toimitusjohtaja: Jussi  Yli-Niemi

Päätuotteet: Nostopalvelut, erikoiskuljetukset, elementtiasennukset ja satamanosturipalvelut

Liikevaihto 2013: 100 miljoonaa euroa

Henkilöstö 2013: 500

Omistus: CapMan Buyout IX –rahasto noin 56 prosenttia, Erkki Hanhirova noin 28 prosenttia. Loput Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja yhtiön toimiva johto sekä työntekijät.

Kommentit

Kommentoi