Meksikon huippukokous: kehitysyhteistyö ei onnistu ilman yrityksiä

YK ja OECD haluavat saada yritykset tiiviimmin mukaan kehitysyhteistyöhön. Köyhyyttä ei poisteta vain hallitusten päätöksillä, vaan kohdemaihin tarvitaan talouskasvua, työpaikkoja ja kestävää infrastruktuuria.

Kehitysyhteistyötä on tehty perinteisesti valtioiden ja kansalaisjärjestöjen toimesta. Yritykset ovat jääneet sivurooliin, vaikka köyhyydestä noustaan juuri kestävän talouskasvun, cleantechin ym. innovaatioiden keinoin. Paljon potentiaalia on mennyt hukkaan, kun kehityspolitiikka ja elinkeinotoiminta eivät ole kohdanneet.

Tähän halutaan muutosta. Busanissa 2011 alkunsa saanut globaali kehityskumppanuus on YK:n ja OECD:n yhteinen aloite, joka tähtää yksityissektorin tiiviimpään ja tuloksellisempaan osallistumiseen kehitysyhteistyöhön.

Meksikossa 15.–16.4. pidetty huippukokous oli Busanin sitoumusten toimeenpanon ensimmäinen laajempi tarkastelukokous. Paikalle oli saapunut 1500 vierasta yli 130 maasta. Suomen delegaatiota johti kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto.

EK:n edustajan, asiantuntija Outi Ervastin mukaan tapahtumassa vallitsi varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että kehityspolitiikkaan tarvitaan uutta otetta. Tuloksellisuus edellyttää selvästi aktiivisempaa mukanaoloa yrityksiltä.

”Monissa maissa painopiste on jo siirtynyt tai siirtymässä suorasta kehitysyhteistyörahoituksesta laajempiin kumppanuuksiin, joissa erityisesti pk-yritysten rooli on yhä merkittävämpi.”

Ervastin mukaan Iso-Britannian ja Alankomaiden rinnalla erityisesti Ruotsi sai huippukokouksessa runsaasti myönteistä huomiota esittelemällä toimintamalleja ja pelisääntöjä, joiden avulla yritysten mukaantulo on myös käytännössä mahdollista. Avainasemassa ovat Ruotsin ulkoministeriö ja sen alainen kehitysyhteistyövirasto SIDA. Ne edistävät tarmokkaasti kehitysyhteistyön päämääriä tukevaa yritystoimintaa.

Huippukokouksessa korostettiin myös muita käytännön edellytyksiä. Päästäkseen kiinni kehitysmaiden vaativille markkinoille yritykset tarvitsevat kohdemaissa toimivia ovenavaajia, jotka tuntevat paikallisen lainsäädännön ja toimintaympäristön. Tässä omalla Team Finlandillamme on ilmiselvää tilausta, Ervasti sanoo.

Team Finlandin tarpeellisuus tuli Ervasti mukaan monella muullakin tavoin esille. Huippukokouksessa korostettiin esimerkiksi kehitysyhteistyön koordinaation tarvetta, kun toimijoiden määrä kasvaa. Synergiaa saadaan, kunhan yhteen sovitetaan tehokkaasti tavoitteet, resurssit ja toimenpiteet.

Meksikon julkilausuman liitteenä julkaistiin kaikkiaan 39 kumppanuusaloitetta, millä eri maiden hallitukset, viranomaiset, alue- ja paikallishallinto, järjestöt ja yritykset pyrkivät edelleen edistämään Busanin tavoitteita. Elinkeinoelämän kannalta kiinnostavia ovat mm. UK:n, Ruotsin ja Alankomaiden Business Hubs -aloite, sekä UK:n Business Roadmap- ja Kehitysvaikutusrahasto -aloitteet.

Lue lisää Meksikon huippukokouksen sivuilta:
effectivecooperation.org

 

 

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi