ETLA: Heikentynyt kustannuskilpailukyky jarruttaa kasvua

Heikentynyt kustannuskilpailukyky jarruttaa rakenteellisten vahvuuksien hyödyntämistä Suomessa. Näin kertovat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tuoreen hankkeen tulokset.

Hankkeessa vertailtiin erilaisia kilpailukyvyn mittareita ja arvioitiin, millaisia päätelmiä Suomen kilpailukyvyn tilanteesta voidaan tehdä. Tulokset on julkaistu Mika Malirannan kirjassa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona: mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa, sekä Mika Pajarisen ja Petri Rouvisen kirjassa Kilpailukyky á la IMD ja WEF.

ETLAn mukaan Suomella on useita rakenteellisia vahvuuksia, jotka antavat hyvät edellytykset talouden kasvulle ja hyvinvoinnin lisäykselle. Vahvuuksia ei kuitenkaan ole pystytty viime vuosina hyödyntämään heikon kustannuskilpailukyvyn vuoksi. Kustannuskilpailukyky on puolestaan heikennyt jo kauan ja monilla toimialoilla. Tärkeimpiä syitä tähän ovat tuottavuuden kasvun hidastuminen sekä työvoimakustannusten kohoaminen suhteessa kilpailijamaihin.

Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on merkitystä

Maan kilpailukykyä arvioidessa tarvitaan ETLAn mukaan useita toisiaan täydentäviä mittareita. On muun muassa tärkeää erottaa toisistaan lyhyt ja pitkä aikaväli. Lyhyellä aikavälillä kilpailukyvyssä on kyse kustannustason optimoinnista ja pitkällä aikavälillä kansalaisten hyvinvoinnin maksimoinnista mahdollisimman hyvän tuottavuuskehityksen avulla.

Suomen kustannuskilpailukyvyn heikko kehitys tulee näkyviin vasta, kun käytetään mittareita, jotka ottavat huomioon tuotteiden hintakehityksen tai Suomen toimialarakenteen erikoisuuden. Nämä mittarit ottavat huomioon esimerkiksi sen, että Suomessa tietoliikennevälineiden valmistuksella on merkittävä osuus tuotantorakenteesta.

Suomen yrityssektorin kilpailukyvyn pudotuksesta noin puolet selittyy suhteellisen tuottavuuden heikkenemisellä ja toinen puoli suhteellisten työvoimakustannusten kohoamisella. Yksityisissä palveluissa suhteelliset reaaliset yksikkötyökustannukset ovat kohonneet ennen kaikkea siksi, että työvoimakustannukset ovat kohonneet kilpailijamaita nopeammin.

Elektroniikkateollisuuden ongelmat selittävät osittain Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenemistä. Tarkempi analyysi kuitenkin kertoo, että kilpailukyvyn kehitys ei ole ollut hyvä edes elektroniikkateollisuuden ulkopuolella.

– Nyt on tarvetta rakenteiden muutokselle, ETLA muistuttaa.

Hyvääkin on näkyvissä

ETLAn näkee kolme asiaa, jotka edistävät kustannuskilpailukyvyn kohentumista tulevina vuosina. Niitä ovat:

  • Maltilliset monivuotiset tulosopimukset
  • Yhteisöveron alennukset, jotka tarjoavat yrityksille aikaisempaa suurempia kannusteita luoda uusia tuottavia työpaikkoja
  • Ns. luova tuho, joka on alkanut voimistua Suomen teollisuudessa vuoden 2005 jälkeen. Tämä tarkoittaa ETLAn mukaan, että tuottavat yritykset ovat alkaneet luoda uusia työpaikkoja. Tehottomissa yrityksissä työpaikkoja puolestaan tuhoutuu.

Kansainväliset kilpailukykymittarit vertailevat eri asioita

ETLA perehtyy myös siihen, miksi maailmanlaajuisesti tunnetut kilpailukyvyn mittaajat, Institute for Management Development (IMD) ja World Economic Forum (WEF) antavat erilaisen kuvan Suomen kehityksestä. Molemmat pyrkivät mittaamaan pitkän aikavälin kasvu- tai rakenteellista kilpailukykyä. Käytännössä IMD mittaa kuitenkin pikemminkin kustannuskilpailukykyä ja WEF rakenteellista kilpailukykyä.

Suomi on viime vuosina sijoittunut vertailuissa hyvin eri tavalla. Saadakseen johdonmukaisen kuvan Suomen kilpailukyvystä on katsottava sekä IMD:n että WEF:n mittausta.
Maan investointikelpoisuuden voidaan ETLAn mukaan arvioida olevan parhaimmillaan, kun kustannus- ja rakenteellinen kilpailukyky ovat yhtä aikaa huipuissaan. Investointeja houkutellakseen maan pitäisi siis tarjota kilpailukyiset rakenteet ja kilpailukykyinen kustannustaso. Suomella on investointeja ajatellen rakenteellisia vahvuuksia, mutta kustannustasoon liittyvät heikkoudet selittävät osaltaan niiden vähäisyyttä.

– Suomella on kaikki edellytykset menestyä, jos lyhyen aikavälin kilpailukykyongelmat kyetään ratkaisemaan, ETLA toteaa.

www.etla.fi

 

Kuva: Macor, 123rf.com

Kommentit

Kommentoi