EK kiittää ja kirittää liikenneinfran 12-vuotista investointisuunnitelmaa

Suomen liikenneväylille saadaan ensimmäistä kertaa yli hallituskausien ulottuva näkymä. Rataverkko ja kaupunkiseutujen tarpeet on huomioitu hyvin suunnitelmassa. Myös liikenneverkon peruskunnossapito paranee ja korjausvelka pienenee. Sen sijaan teollisuuden ja ulkomaankaupan käyttämille pääteille olisi tarvittu vahvempaa panostusta.

Hallitus on tänään julkistanut esityksensä liikenneinfran investointisuunnitelmaksi vuosiksi 2021–2032. Se määrittelee suuntaviivat sille, kuinka noin 25 miljardin euron panostukset kohdennetaan seuraavien vaalikausien aikana.

EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo pitää hallituksen esitystä tärkeänä askeleena:

”Suomen liikennepolitiikkaan saadaan vihdoin elintärkeää ennakoitavuutta, mitä elinkeinoelämä on vuosien ajan peräänkuuluttanut. Myös ajoitus on erinomainen: juuri nyt tarvitaan sekä taloutta elvyttävää infrarakentamista että uskottavaa suunnitelmaa pitkän tähtäimen panostuksiin.”

Haapasalon mukaan infraohjelman isoin heikkous liittyy siihen, että pääteitä ei uskalleta priorisoida riittävästi, eikä niille esitetty selkeää kehittämissuunnitelmaa.

”Jotta suurten etäisyyksien Suomi olisi tulevaisuudessa kilpailukykyinen sijaintipaikka vientiteollisuudelle ja yksityisille investoinneille, on päätiet saatava kilpailukykyiselle tasolle. Nyt niiden akuutti parantamistarve on 2–3 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana. Tähän suunnitelma ei tuo ratkaisua.”

Euromäärien kohdentamisessa oli myönteistä, että suunnitelmassa panostetaan nykyisen liikenneverkon päivittäiseen kunnossapitoon, joka muodostaa noin 70 prosenttia liikenneväylien rahoituksesta. Sen rahoitus nostetaan 1,4 miljardin euron vuositasolle. Liikenneväylien korjausvelka alenee nykyisestä 2,8 miljardista 2,2 miljardiin 12-vuotisella suunnitelmakaudella.

 

Kommentit

Kommentoi