EU vuonna 2020: kymmenen kiinnostavinta poliittista avausta

Vuosi 2020 on Suomen EU-jäsenyyden 25. juhlavuosi, jonka aikana uudelta komissiolta odotetaan merkittäviä päänavauksia. Alla on listattu EU-teemoja, joita Suomen elinkeinoelämä pitää merkittävimpinä ja kiinnostavimpina. Aikataulut ja sisällöt täsmentyvät tammikuun lopussa, kun komissio julkaisee vuoden 2020 työohjelmansa.

1. Ilmasto- ja ympäristöohjelma Green Deal on komission alkukauden ykkösprioriteetti. Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden lisäksi Green Dealillä on vahvat linkitykset mm. rahoitukseen, kiertotalouteen, teollisuus- ja kauppapolitiikkaan. Elinkeinoelämän kannalta kiinnostavimpia kärkiä:
   • EU:n ilmastolaki sisältäen 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen (julki 26.2.)
   • Vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristys (julki kesään 2020 mennessä)
   • Päästökaupan laajennus mahdollisesti merenkulkuun, liikenteeseen ja rakentamiseen
   • Energiaverodirektiivin uudistaminen
   • Hiilitullien käyttöönotto; ilmastopolitiikan linkittäminen kauppapolitiikkaan
   • Oikeudenmukainen siirtymä vähähiilisyyteen, mukaan lukien keinot tukea jäsenmaita ilmastorahoituksen muodossa (julki 14.1.).
   • Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy (julki kesäkuussa)
   • Kiertotalouden edistäminen (julki 4.3.).
2. EU:n teollisuusstrategian alustava julkistusajankohta on 4.3. Taustalla on EU:n suurten kauppakumppanien haastava kauppa- ja kilpailupolitiikka sekä Kiinan osalta valtiojohtoisen talousjärjestelmän ja valtiontukien aiheuttamat kilpailuvääristymät, joihin EU pyrkii vastaamaan teollisuuspolitiikkaa uudistamalla. Etukäteen eniten keskustelua on herättänyt EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikan mahdollinen uudistaminen. Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä ratkaisuna ei ole matkia kilpailijamaiden toimia eikä lähteä protektionismin tielle, vaan luottaa EU:n vahvuuksiin (mm. sisämarkkinat, kauppapolitiikka, toimiva kilpailu, tutkimus ja innovaatiot).
3. Komission työelämäavaukset ovat aiheuttaneet eripuraa jo ennen kuin komissio varsinaisesti aloitti työnsä. Nykyisin päävastuu työmarkkinoiden pelisäännöistä on ollut jäsenmailla. Tätä taustaa vasten komission ehdotukset eurooppalaisesta minimipalkkadirektiivistä ja alustatyön sääntelystä voivat vaikuttaa merkittävästikin suomalaisen työmarkkinamallin toimivuuteen. Komissio julkaisee sosiaalista Eurooppaa koskevan tiekartan 14.1. ja esityksen palkkaläpinäkyvyyttä koskevasta lainsäädännöstä 26.2.
4. Sisämarkkinoihin ja niitä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon on kiinnitetty viime aikoina valitettavan vähän huomiota. Tilanne voi muuttua, kun komissio julkaisee 4.3. tietoa sisämarkkinoiden esteistä ja toimintasuunnitelman sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanosta. Digitalisaation osalta komissio valmistelee datankäytön pelisääntöjä ja julkaisee 19.2. esityksen tekoälyn puitesääntelystä. Myös sähköisen kaupankäynnin sääntelyä tullaan uudistamaan.
5. Kauppapolitiikka pysyy vahvasti EU:n agendalla vuonna 2020. Kauppaneuvotteluita pyritään edistämään mm. USA:n kanssa presidentti Trumpin tulliuhkauksien varjossa. Kiinan kanssa tavoitteena on reilu kauppasuhde. Syyskuussa EU-Kiina-huippukokouksessa on tavoitteena solmia kahdenvälinen investointisopimus. Lisäksi fokuksessa on jo neuvoteltujen sopimusten hyväksyminen ja toimeenpano (mm. Mercosur, Singapore, Vietnam). EU:n Afrikka-strategia julkistettaneen maaliskuussa. EU:n tulisi välttää protektionismin houkutukset ja ottaa aktiviinen rooli maailman kauppajärjestö WTO:n pelastamisessa. Komissio kartoittaa jo korvaavia riitojenratkaisumekanismeja ennen WTO-sovun löytymistä.
6. Monivuotiset rahoituskehykset raamittavat eri politiikkalohkojen EU-rahoituksen vuosiksi 2021‒2027. Suomen pj-kaudella aloitetut budjettineuvottelut jatkuvat, jotta jäsenmaat pääsisivät sopuun helmi-maaliskuussa. Myös Euroopan parlamentilta tarvitaan asiaan hyväksyntä. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. EU:n budjetin koko ja eritoten menojen kohdistaminen sekä rahoituksen sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
7. Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta aletaan neuvotella tammikuun loppuun mennessä tapahtuvan Britannian EU-eron jälkeen. Brexitin jälkeinen siirtymäkausi jatkuu näillä näkymin vuoden 2020 loppuun, joka ei kuitenkaan ole realistinen aikataulu kunnianhimoisen ja kattavan vapaakauppasopimuksen neuvottelemiseksi. Siirtymäkautta on mahdollista jatkaa yhteisellä päätöksellä korkeintaan vuoden 2022 loppuun asti, mutta päätös on tehtävä kesäkuun 2020 loppuun mennessä.
8. Komissio valmistelee ehdotusta uudeksi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimukseksi. Komissio käy sisäisen orientaatiokeskustelun eurooppalaisesta puolustuksesta heti helmikuun alussa. Suunnitelmissa on mm. Euroopan puolustusrahaston vahvistaminen osana EU:n pitkän aikavälin budjettia.
9. Kaikkia edellä mainittuja aloitteita tulee arvioida suhteessa hyvän lainsäädännön Esimerkiksi huolellisen lainvalmistelun ja luotettavien vaikutusarviointien merkitys korostuu komission kovassa aikapaineessa: monia merkittäviä lakialoitteita on luvattu ”ensimmäisen sadan päivän aikana”. Sääntelyn faktapohjaisuutta on syytä korostaa tilanteessa, jossa takavuosien teknokraattisemmat komissiot ovat muuttuneet luonteeltaan aiempaa poliittisemmiksi.
10. Vuoden 2020 isoja kysymyksiä on EU:n yhtenäisyyden ja toimintakyvyn kehittyminen. Löytävätkö jäsenmaat ja EU:n eri toimielimet yhteistä säveltä vai hajoavatko rivit entisestään? Maltetaanko keskittyä EU:n perusasioihin vai hajoaako fokus uusiin epärealistisiin aloitteisiin? Tuleeko EU:n laajentumisesta uusi kiistakysymys? EU:n hajanaisuus on vahingollista niin elinkeinoelämälle kuin Suomen kaltaiselle pienelle jäsenmaalle kokonaisuudessaan.

Entä EU:n tulevaisuuskeskustelu? Komissio lupaa, että kansalaiset saavat asiassa äänensä kuuluviin. Komissio julkaisee 14.1. suunnitelman Euroopan tulevaisuutta käsittelevästä vuorovaikutusprosessista, joka toisi kansalaiset yhteen. Ideana on antaa nuorille, kansalaisjärjestöille ja EU:n toimielimille vahva rooli tasa-arvioisina keskustelukumppaneina. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen olisi valmis harkitsemaan keskusteluiden pohjalta jopa EU:n perussopimusten muuttamista, jäsenmailla ei ole tähän halua.