Euroopan taloudesta kuuluu vaihteeksi hyvääkin

Euroopan talousnäkymät ovat kirkastuneet viime kuukausina. Pitkään jatkunut bkt:n supistuminen kääntyi toisella vuosineljänneksellä 0,4 prosentin kasvuksi.

Yritysten ja kuluttajien taloustuntemuksia ennakoivat indikaattorit ovat nousussa, ja vaimean kasvun odotetaan jatkuvan loppuvuoden ajan.

Elpyminen on kuitenkin edelleen heikoissa kantimissa, sillä bkt madellee koko tämän vuoden lievästi miinuksella. Ensi vuodellekin odotetaan vain noin yhden prosentin nousua. Huonomman kehityksen vaara on edelleen suuri, eikä toipuminen kestä uusia takaiskuja. Maailmantalous elää kokonaisuudessa hitaan kasvun vaihetta, joten ulkopuolista vetoapua Eurooppaan on saatavilla vain rajoitetusti.

Otollinen hetki rakenneremonteille

Talouskriisin vahinkojen korjaaminen on työlästä, mutta työ etenee. Säästöpaketteja on laadittu monissa Euroopan maissa kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Urakka on vielä kesken, sillä kasvun perusteita vahvistavia rakenteellisia korjauksia ei ole helppo tehdä poliittisesti. Toisaalta EU:ssa on nyt tuhannen euron paikka talouden rakenteiden kriittiseen tarkasteluun – se on usein mahdollista vain vaikeina aikoina.

Saksan liittopäivävaalit nostattivat vain lievää jännitystä eikä vaalitulos vaikuta maan käytännönläheiseen suhtautumiseen EU:n kehittämiseen ja akuutin talouskriisin hoitoon. Matala inflaatio antaa Euroopan keskuspankille mahdollisuuden pitää korot alhaalla pitkään. Rahamarkkinoiden sääntelyn kiristyminen heikentää kuitenkin edelleen etenkin pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia.

EU:n työttömyysaste on kivunnut keskimäärin 11 prosentin tienoille, eräissä maissa jopa 25 prosenttiin. Työvoima ei edelleenkään liiku riittävästi maasta toiseen, mikä syö kasvun pohjaa ja pitkittää talouskriisin ratkaisua. Toisaalta työvoimakustannukset ovat kääntyneet useissa maissa laskuun, mikä parantaa näiden maiden kilpailukykyä.

Suomelta puuttuu valttikortti

Suomen talous on kärsinyt kovia ja julkisen talouden epätasapaino hidastaa kotimarkkinoita. Euroalueen elpymisen kautta Suomi päässee kuitenkin takaisin kasvuun: keskeisten kauppakumppaneittemme talouksien piristyminen näkyy vähitellen myös Suomen viennissä.

Varsinaista valttikorttia Suomella ei nyt ole. Hyvinä vuosina karanneiden kustannusten vuoksi Suomi joutuu antamaan tasoitusta tiukassa hintakilpailussa vielä monen vuoden ajan.

Lue lisää:
Bkt:n kasvusta
Ennakoivista indikaattoreista