Valkoinen kirja esittelee keinoja eläkejärjestelmien kestävyyden turvaamiseksi

Elinajan pidentyminen, väestön ikääntyminen ja talouskriisi asettavat eläkejärjestelmille merkittäviä kestävyyspaineita sekä Suomessa että muissa EU:n jäsenvaltioissa.

Lakisääteiset eläkejärjestelmät, kuten Suomen työeläkejärjestelmät, eivät kuulu EU:n toimivaltaan. Eri EU-maiden eläkejärjestelmiä kohtaavat kuitenkin samanlaiset haasteet. Onkin järkevää pyrkiä hyödyntämään parhaita käytäntöjä haasteiden voittamiseksi.

Komissio kannustaa uudistuksiin ja työurien pidentämiseen

Euroopan komissio julkisti helmikuun puolivälissä eläkkeitä koskevan valkoisen kirjan. Siinä esitetään näkemyksiä niistä toimista, joita tarvitaan eläkejärjestelmien kestävyyden ja riittävyyden varmistamiseksi.

Valkoinen kirja sisältää 20 toimenpide-ehdotusta kolmella eri osa-alueella: työ- ja eläkevuosien välisen suhteen tasapainottamisessa, täydentävän eläkesäästämisen kehittämisessä sekä eläkejärjestelmien kehityksen seurantakeinojen kehittämisessä EU-tasolla.

Komissio aikoo mm. seurata kansallisia eläke- ja työmarkkinauudistuksia sekä kannustaa jäsenmaita uudistuksiin, joilla edistetään pidempiä työuria. Suomessakin ajankohtainen työurien pidentyminen onnistuu komission käsityksen mukaan parhaiten kytkemällä eläkeikä elinajanodotteeseen, rajoittamalla varhaiseläkejärjestelyjä, tukemalla pidempiä työuria pehmeillä keinoilla ja edistämällä sukupuolten tasa-arvoa.

Nimenomaan Suomea koskevassa ehdotuksessaan komissio esittää, että Suomen pitää harkita vanhuuseläkeikärajojen kytkemistä elinajanodotteeseen ja parantaa ikääntyneiden työntekijöiden töissä pysymistä ja työllistymistä.

Työttömyysputki heikko kohta Suomessa

EK jakaa komission huolen työeläkejärjestelmän vanhuuseläkeiän alarajan alhaisuudesta. Suomessa työttömyysputki on johtanut siihen, että ikääntyneet, täysin työkykyiset henkilöt joutuvat pois työelämästä ennenaikaisesti. Tältäkin osin komission huoli on perusteltu.

On tärkeää, että EU-tason eläkekysymyksiä koskevat toimet pysyvät EU:n tällä alueella varsin rajoitetun toimivallan puitteissa. EU:n toimilla on sen sijaan lisäarvoa eri eläkejärjestelmien vertailussa avoimen koordinaatiomenetelmän kautta. Näin voidaan hyödyntää muiden maiden oppeja. Esimerkkinä tästä valkoisessa kirjassa todetaan, että pidemmät työurat ovat välttämättömiä sekä kansantalouden tasapainon, eläkejärjestelmien kestävyyden että riittävän eläketason varmistamiseksi.

EU-kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämiseksi komissio haluaa aloittaa uudelleen keskustelut lisäeläkkeiden siirrettävyydestä. Aiemmat neuvottelut ehdotuksesta tyrehtyivät jäsenvaltioiden vastustukseen.

Toisin kuin monessa muussa EU-maassa, Suomessa työnantajakohtaisten lisäeläkejärjestelyiden tarkoituksena on sitouttaa työntekijä työhönsä eikä tarjota peruseläketurvaa. Tämän vuoksi EK ei kannata lisäeläkkeiden siirrettävyyden laajentamista. Asian sääntely EU- tasolla voisi johtaa siihen, että Suomen työnantajakohtaisista lisäeläkejärjestelmistä luovuttaisiin.

Komission odotetaan antavan valkoisessa kirjassa mainittuja ehdotuksia vuosien 2012–2013 aikana.

Valkoinen kirja eläkkeistä (pdf, englanniksi):
http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=7341&langId=en

Lisätietoja:
Asiantuntija Antti Tanskanen
puh. 09 4202 3299
etunimi.sukunimi@ek.fi

Asiantuntija Eeva Kolehmainen
puh. +32 474 048 831
etunimi.sukunimi@ek.fi