Vastuullisuuden tekijät: Helsingin yliopisto tuottaa ratkaisuja koko yhteiskunnan ja maailman parhaaksi

Helsingin yliopiston vahvuus on tutkittu tieto ja sitä kautta ratkaisujen tuottaminen koko yhteiskunnan ja maailman parhaaksi. Yliopiston vastuullisuustyön keskeinen rooli on auttaa muita toimijoita tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta saavuttamaan hiilineutraaliuden. Vastuullisuuden tekijät -haastattelussa Helsingin yliopiston vararehtori Tom Böhling ja kestävän kehityksen ja vastuullisuuden erityisasiantuntija Riina Koivuranta. Helsingin yliopisto on EK:n jäsenliitto Sivistystyönantajien jäsen.

Minkälaisia vastuullisuustekoja yliopistollanne on?

Tom: Helsingin yliopisto haluaa olla kestävyyden ja vastuullisuuden edelläkävijä. Vastuullisuus ja kestävyys ovat vahvassa asemassa Helsingin yliopiston strategiassa, ja Helsingin yliopistolla toimii oma kestävyyden ja vastuullisuuden toimikunta, joka edistää strategisen tahtotilan viemistä käytännön teoiksi.

Riina: Yliopistona kestävyys- ja vastuullisuustyömme lähtee perustehtävistämme tutkimuksesta, opetuksesta ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.

Helsingin yliopiston vahvuus on tutkittu tieto ja sitä kautta ratkaisujen tuottaminen koko yhteiskunnan ja maailman parhaaksi. Pitkäjänteinen tutkimus on perusta sille, että ylipäätään tiedämme nykyisten haasteiden olemassaolosta, kuten hälyttävästä elonkirjon vähenemisestä ja ilmastokriisistä. Tutkitun tiedon avulla pystymme lisäksi ratkaisemaan globaaleja haasteita.

Tutkittu tieto on myös tarjoamamme koulutuksen perusta. Meillä on kunnianhimoinen tavoite, että jokaisella Helsingin yliopistosta valmistuvalla opiskelijalla on erinomaiset tiedot ja taidot sekä halua vaikuttaa maailman parhaaksi. Keväällä 2021 pilotoimme kestävyyskurssin, jota kehitetään tieteenalarajat ylittävänä yhteistyönä kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille.

Yliopistojen kolmas perustehtävä on yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Haasteiden ratkaisussa tarvitaan yhteistyötä paitsi yliopistojen välillä myös muiden toimijoiden kanssa.

Kestävyys- ja vastuullisuustyön neljäs pilari on arjen työ. Miten me yhteisönä elämme, kuten opetamme.

Tom: Arjen työssä pidämme koko ajan mielessä, että vastuullisuus ja kestävyys ovat moninainen kokonaisuus. Yksi konkreettinen tavoitteemme on yliopiston hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. Osana tätä tavoitetta pyrimme hiilineutraaliin sijoitussalkkuun. Yksi tärkeä askel kohti kyseistä tavoitetta saavutettiin vuoden 2020 joulukuussa, kun sijoitukset fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin saatiin laskettua nollaan.

Riina: Hiilineutraaliustyöhömme liittyy keskeisesti myös hiilikädenjälkemme, eli se kuinka voimme auttaa muita toimijoita tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kautta saavuttamaan hiilineutraaliuden tai –negatiivisuuden.

Tom: Arjen työmme ei myöskään ole pelkkää hiilineutraaliuden tavoittelua, vaan laaja kokonaisuus. Olemme muun muassa laatineet yhteiset eettiset ohjeet henkilökunnalle ja opiskelijoille.

Mitä tavoittelette vastuullisuudella, mitä hyötyä siinä näette?

Riina: Planeetan tilanne vaatii toimia ja on elinehto meille kaikille, että teemme tarvittavia muutoksia. Toki työtämme kirittävät myös esimerkiksi nykyiset ja tulevat opiskelijat. Nuorissa on hurjasti voimaa ja paloa muutokseen. Tällä hetkellä se näkyy muun muassa kestävyyteen liittyvien maisteriohjelmien suosiossa.

Tom: Vastuullisuus on myös ihan konkreettisesti parempaa arkea. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyömme kautta edistämme arkea, jossa jokaisella on hyvä olla omana itsenään osana yhteisöä.

Kestävyys ja vastuullisuustyö myös yhdistää eri toimijoita. Yliopistoille oleellisissa kansainvälisissä verkostoissa vastuullisuus ja kestävyys nousevat tärkeään rooliin. On ollut ilo huomata, että olemme monessa edessä muita maita.

Minkälainen bisnes vastuullisuus on teille nyt ja tulevaisuudessa, miten vastuullisuus näkyy liiketoiminnassanne?

Tom: Jos ajatellaan koulutusta kansainvälisenä liiketoimintana, niin kansainväliset opiskelijat katsovat tarkasti, mihin koulutukseen hakeutuvat ja mitä se sisältää. Suuret yhdysvaltalaiset yliopistot ovat selvittäneet, että vastuullisuustyö vaikuttaa opiskelijapaikan valintaan.

Riina: Yliopistot ovat keskustelun ja ajattelun keskuksia, jotka voivat toimia foorumeina rakentavalle keskustelulle. Yliopistot ovat aina olleet paikka, jossa ajatellaan ja luodaan edellytyksiä vaihtoehtoisille tulevaisuuksille. Helsingin yliopiston Tiedekulma on yksi esimerkki roolistamme kaikille avoimen keskustelun ja yhdessä tekemisen areenana.

Monimutkaisiin haasteisiin on haettava ratkaisuja eri toimijoiden kanssa yhdessä. Esimerkkinä voisi mainita Helsus Co-operation Labin, jossa senioritutkijat ja graduvaiheen opiskelijat ratkovat haasteita muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Ollaan oivallusten äärellä, kun yhdistetään pitkän linjan tutkijat ja rohkeat, kekseliäät nuoret sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tiedot, taidot ja kysymykset.

Tom: Eri toimijoiden yhteentuominen onkin keskeistä, kun puhutaan kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Yhtenä esimerkkinä voitaisiin antaa Viikin kampus, josta rakennamme globaalisti ainutlaatuista kestävän biotalouden osaamis- ja innovaatiokeskittymää. Tavoitteena on, että kampus on entistä houkuttelevampi paitsi opiskelijoille ja tutkijoille, myös yrityksille.

Miten teille tärkeät sidosryhmät ovat reagoineet vastuullisuustekoonne?

Riina: Koko yliopistoyhteisö haastaa meitä hyvällä tavalla; emme voi sulkea silmiämme tutkimustiedolta. Erityisesti opiskelijat ovat meillä sisäisesti sparraava voima ja olemmekin saaneet positiivista palautetta mm. hiilineutraalius-tavoitteestamme. Samoin vastuullisen sijoittamisen työmme on saanut hyvää palautetta. Koko ajan pyrimme eteenpäin ja keskustelevana yhteisönä arvostamme keskustelua ja palautetta, jota saamme sekä yhteisön sisältä, että ulkoisilta sidosryhmiltä.

Tom: Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös muut yliopistot. Suomalaiset yliopistot ovat tehneet vahvaa yhteistyötä Unifin kestävänä kehityksen ja vastuullisuuden työryhmässä. Työryhmän vetämänä suomalainen yliopistoyhteisö loi yhdessä 12 kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesiä. Yliopistoina siis kiritämme toinen toisiamme ja annamme palautetta toistemme työstä.

Lisäksi tärkeä yhteistyökumppanimme on Helsingin kaupunki. Meillä on yhteistä kaupunkiekologiatutkimusta ja kattavaa muuta yhteistyötä. Ei oikeastaan ole sidosryhmää, joka ei edellyttäisi meiltä jatkuvaa vastuullisuuden ja kestävyyden kehittämistä. Mekin edellytämme sitä kumppaneiltamme.

Vastuullisuus on sanana ollut vuosien ajan myös kirosanan kaltainen hokema. Miten yritys voi erottautua aidosti vastuullisena?

Tom: Täytyy lähteä siitä, mikä on yrityksen tai yhteisön core business ja miten vastuullisuus siinä näkyy. Riskinä on, että vastuullisuus jää päälle liimatuksi. Tärkeä olisi pystyä osoittamaan, miten vastuullisuus näkyy perustoiminnassa.

Riina: Näen asian samoin kuin Tom, on katsottava kriittisesti omia ydintoimintoja. Minkälaista maailmaa omat ydintoiminnot rakentavat? On myös laskeuduttava isojen lupausten ja missioiden takaa konkretiaan. Tarvitaan keskeisiä käytännön tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla tavoitellaan haluttua lopputulemaa. On vaikeaa, mutta tärkeää, miettiä onnistumisen indikaattoreita, joita seuraamalla voidaan tarkastella, ollaanko menossa oikeaan suuntaan vai tuleeko kurssia muuttaa.

Vinkkinne vastuullisuusmatkan alussa olevalle yritykselle?

Tom: Yhteisön perustoiminnan analysointi on hyvä lähtökohta.

Riina: Juuri näin! On nähtävä oman toiminnan isoimmat vaikutusmahdollisuudet ja lähdettävä niistä. On myös muistettava, että kestävyys ja vastuullisuus ovat liikkuva maali. Keskeistä on aloittaminen ja eteenpäin pyrkiminen.

Tom: Lisäksi tulee ymmärtää, että vastuullisuus on laaja kokonaisuus, ei puhuta pelkästä hiilijalanjäljestä vaan elonkirjon kriisistä, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Riina: Vinkkinä vastuullisuusmatkaansa aloittaville nostaisin esiin myös yhteistyön merkityksen. Mielestäni vastuullisuusmatka on hyvä aloittaa avoimesti kysymällä ja keskustelemalla, moni muukin on varmasti pohtinut samoja kysymyksiä – yhteistyössä on voimaa! Yhteyttä voi ottaa vaikka yliopistoon!