Annetaanko yritysten osallistua kehitysyhteistyöhön?

Outi Ervasti
Outi Ervasti, EK

Suomi allokoi valtion varoja kehitysapuun yli miljardin vuodessa. BKT:stä tämä on reippaasti yli puoli prosenttia, suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen tavoite olisi 0,7 prosenttia.  Julkinen kehitysavun lisääminen tässä talouskurimuksessa ei silti tunnu realistiselta – ja onko siihen tarvettakaan?

Esimerkiksi YK:n post 2015 -työssä todetaan, että julkisen kehitysavun määrää on vaikea maailmassa enää lisätä. Mukaan tarvitaan yhä enemmän myös kehittyneiden maiden yritysten panosta kehityspolitiikan ja -yhteistyön toteutukseen.

Useat kehitysmaat itse ovat toivoneet tasavertaisempaa suhdetta kuin perinteinen auttaja-avunsaaja-roolitus, ja mihin terve liiketoiminta luo mahdollisuuden. On kiistaton fakta, että kestävä yritystoiminta ja talouskasvu ovat tehokas tapa nostaa yhteiskuntia köyhyydestä. Kehitysmaiden omien tuotannon investointien ohella ulkomaisilla yksityisillä investoinneilla ja pääomilla on yhä merkittävämpi rooli kehitysmaiden talouksille ja niiden kestävälle kehittymiselle.

Suomalainen kehitysyhteistyö kaipaa ravistelua

Kehitysyhteistyö elää siis murrosta, mutta Suomessa tätä ei vielä ole riittävästi oivallettu. Reilun miljardin kehitysyhteistyöpotista suuri osa kanavoituu kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen, kv-jäsenmaksuihin sekä muun muassa kahdenkeskisenä apuna kehitysmaiden hallituksille. Yksityissektorin kehittämiseen yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa allokoituu vain murto-osa ja sekin kohtuullisen byrokraattisten välineiden kautta. Nyt kun korkotukikin on lopetettu, merkittävimmän UM:n yritysinstrumentin, Finnfundin, pääoman korotukseen allokoituu potista vain prosentti.

Julkisuudessa esillä olleet vaatimukset suomalaisten kehitysmaissa toimivien yritysten raportointivelvoitteiden tiukentamisesta ovat jokseenkin masentavaa kuultavaa. Jo nyt suomalaiset yritykset ovat kehitysmaissa erittäin aliedustettuja muihin Pohjoismaihin verrattuna. Onko tavoitteena säädellä loputkin kehitysmaihin uskaltautuneet suomalaiset yritykset ulos busineksesta? Suomalaiset yritykset kaipaisivat kehityspoliittisessa keskustelussa kipeästi porkkanaa, ei keppiä.

Suomalaiset yritykset alihyödynnetty potentiaali

Suomalaisella cleantech-osaamisella pystytään tarjoamaan ratkaisuja esimerkiksi kehitysmaiden ilmasto-ongelmien vähentämiseen. Miten Suomi voisi nykyistä enemmän kannustaa yrityksiämme kestävään ja eriarvoisuutta vähentävään yhteistyöhön kehitysmaiden yritysten kanssa? Mitä paremmin yritysten positiivinen rooli köyhyyden vähentämisessä tunnustetaan ja mitä avoimemmin siihen liittyviä mahdollisuuksia halutaan hyödyntää ja kehittää, sitä merkittävämmäksi tämä rooli voi myös kasvaa.

Muutos ei tapahdu yksittäisen yritysinstrumentin perustamisella. Tarvitaan perinpohjaista asenteiden uudistamista. Myös kehitysyhteistyön päämääriä tukevan yritystoiminnan edistämiseen tulee löytää yhteinen Team Finland -henki.

Outi Ervasti
asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kommentit

Kommentoi