Rantahalvari bloggaa: Kuntakokeiluista ei tullut vuosisadan työllisyysuudistusta

Maan hallitus asetti työllisyyden edistämisen kuntakokeiluille suuret odotukset. Työvoimapolitiikasta vastannut ministeri lupasi niistä jopa vuosisadan työllisyysuudistusta. Eipä tullut, mikä on tuskin mikään yllätys. Esityksiä oikeasti vaikuttaviksi uudistuksiksi tarvitaan.

Hallituksen mukaan työllisyyden edistämisen kuntakokeiluilla piti hoitaa vähäistä suurempi osa maan hallituksen 30 000 lisätyöllisen tavoitteesta. Valtionvarainministeriön tuli todentaa myönteiset työllisyysvaikutukset.

Eduskunta sai viime viikolla hallituksen lakiesityksen työllisyyden hoidon kuntakokeiluista. Yhteensä kahdellekymmenelle kokeilualueelle siirrettäisiin työnhakijoiden työvoimapalvelut, eräiden harkinnanvaraisten etuuksien myöntäminen ja työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen Kelalle ja työttömyyskassoille. Kokeilun kohderyhmään kuuluisivat työttömät työnhakijat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan sekä kaikki alle 30-vuotiaat ja kaikki maahanmuuttajat sekä vieraskieliset. Lisäksi kokeilualueilla olisi mahdollisuus ottaa vastaan työnantajien ilmoituksia avoimista työpaikoista ja esitellä työantajille sopivia työnhakijoita kokeilualueelta.

Merkillepantavaa esityksessä on se, ettei se sisällä minkäänlaista hallituksen näkemystä positiivisista työllisyysvaikutuksista, saati valtionvarainministeriön kuittausta niille. Hallitus ei siis itsekään enää usko kuntakokeilujen voimaan työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Myönteisen työllisyysvaikutusarvion ja sen vahvistuksen puuttuminen ei ole yllätys. Kansainväliset esimerkit eivät sitä tue. Sitä vähemmän sitä pönkittävät aikaisemmin toteutettujen työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen vaikutusarviot. Kaikille niille on yhteistä se, että myönteistä työllisyysvaikutusta ei ole havaittu. Aikaisempien kokeilujen seurantatutkimukset ovat relevantteja, koska tuoreen lakiesityksen mukaiset kokeilut toteutettaisiin lähes samalla tavalla kuin aikaisemmatkin kokeilut.

Lakiesityksen valmistelussa hämmästytti julkisen lausuntokierroksen sivuuttaminen. Kommentit sidosryhmiltä kerättiin sähköisellä järjestelmällä, jonne annettu palaute ei ole julkinen. Haluttiinko tällä välttää etenkin se, että valtionvarainministeriö olisi todennut julkisessa lausunnossaan, ettei se voi vahvistaa kokeilulle positiivista työllisyysvaikutusta?

Kuntakokeilut on järkevä toteuttaa, vaikkei sen työllisyysvaikutuksiin uskokaan. Uusia tapoja työvoimapalvelujen toteuttamiseen on fiksua kokeilla palvelujen kehittämiseksi. Kuntapohjainen malli voi osoittautua toimivaksi. Edellytykset sille olisivat esitettyä paremmat, jos esitystä korjattaisiin eduskunnassa. Kunnan työvoimapalvelun tulisi saada asiakasta koskevia tietoja muun muassa kunnan sote-palveluista, jotta se voisi rakentaa asianmukaisia palvelukokonaisuuksia. Myös erilaisia yksityisiä palveluntuottajia tulisi voida hyödyntää esitettyä laajemmin.

Koronakriisi ei ole poistanut tarvetta edistää työllisyyttä, vaan päinvastoin. Kriisi on pahentanut julkisen talouden epätasapainoa. Siksi on välttämätöntä valmistella mahdollisimman nopeasti oikeasti työllisyyttä kohentavia uudistuksia. Niitä odotellessa.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi