Sami Pakarinen bloggaa: Huomioita investoinneista

Suomen talouden toinen neljännes oli odotetusti huono, mutta investoinnit supistuivat yllättävän vähän. Mistä tämä johtui ja mitä lienee luvassa jatkossa? EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen pureutuu ilmiöön.

Tilastokeskuksen kansantalouden neljännesvuositilinpidon mukaan investoinnit supistuivat toisella neljänneksellä noin prosentin ja viimeisen vuoden aikana keskimäärin kaksi prosenttia edellisvuodesta (Kuvio 1). Samaan aikaan bruttokansantuote väheni vuodentakaisesta noin kuusi prosenttia toisella neljänneksellä. Näyttää siltä, että investoinnit pitivät pintansa, mutta tämä näyttää olevan hetken hurma.

Investoinneista yli 60 % muodostuu rakennusinvestoinneista, kone- ja laiteinvestointien osuus on reilu viidennen ja tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investointien (TKI) osuus vastaavasti hieman vajaa viidennes. Rakentamisen kehityksellä on siis suuri vaikutus kokonaisinvestointeihin. Vuoden toisella neljänneksellä rakennusinvestointien muutos oli kausitasoitettuna +2 prosenttia, kone- ja laite -14 prosenttia ja TKI pysyi ennallaan.

Rakennusinvestoinnit kasvoivat, koska uudisrakennustöiden aloitukset kasvoivat aiemmin haettujen rakennuslupien ansiosta. Tulevan investointikehityksen kannalta kannattaa kuitenkin katsoa lupien suuntaa. Uudistalonrakentamisen myönnettyjen rakennuslupien vuosisumma oli toukokuun tiedoilla -10 % edellisvuodesta. Tilastokeskuksen tietojen perusteella huhti-kesäkuussa rakennuslupia myönnettiin 31 % vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Asunnoille myönnetyissä rakennusluvissa saatettiin mennä kesäkuussa jo alle 35 000 asunnon. Asuntoluvissa vuositaso on reilut 15 prosenttia matalampi kuin tämän hetken aloitustaso. Keskikoon kasvu kuitenkin kompensoi hieman volyymin laskua. Tiedoissa tosin voi olla puutteita kuntakentän tilastointituotantoon liittyvien haasteiden takia. Korjausrakentaminenkaan ei välttämättä tuo lohtua, sillä kevään aikana etenkin julkisen puolen hankkeita on saatettu aikaistaa. Rakentamisesta näyttää siis tulevan pitkä miinus kansantalouteen, ellei lupakehitys käänny pian parempaan.

Kone- ja laiteinvestoinneissa kehitys on ollut selvässä laskusuunnassa eikä näköpiirissä ole selvää piristymistä. Ensi vuonna toki uuden ydinvoimalan käynnistäminen voi aiheuttaa selvän piikin kone- ja laiteinvestointeihin. TKI-investointien osalta kehitys on ollut yhä hyvin vaatimatonta eikä näköpiirissäkään ole selvää piristymistä. Investointien osalta seuraavatkin vuosineljännekset pysytään tukevasti pakkasen puolella ja lasku on pikemminkin syvenemään kuin loivenemaan päin.

Mitä pitäisi tehdä?

Investointien luonne on usein hyvin pitkäaikainen, joten parhaimmalla tavalla investointeja tuetaan harjoittamalla pitkäjänteistä politiikkaa, jolla luodaan ennakoitavuutta toimintaympäristöön. Rakentamisen osalta Suomesta puuttuu yhä selkeä kaupunkipolitiikka, joka tukee kaupunkiseutujen kasvua. MAL-sopimuksissa on menty eteenpäin, mutta tehtävää riittää vielä. Vaikka koronan myötä on ainakin kansainvälisessä mittakaavassa havaittavissa liikehdintää myös kaupunkiseutujen reuna-alueille, ei kaupungistumiskehitys tule isossa kuvassa muuttumaan. Toimiva asuntomarkkina takaa myös ihmisten liikkuvuuden kaupunkiseutujen välillä ja tukee siten työvoiman liikkuvuutta ja työllisyyttä.

Teollisuuden investointiaste on Suomessa selvästi matalammalla tasolla, jos sitä verrataan esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon. Kone- ja laiteinvestointien kannalta Suomen pidemmän aikavälin kilpailukykytekijät ovat avainasemassa. Suomen julkisen talouden heikko kunto on myös huono uutinen investointien näkökulmasta. Julkisen talouden korjaaminen veronkorotuksien avulla on aito uhka pitkän aikavälin investointipäätöksiä harkittaessa. Myös työvoiman saatavuus on keskeisessä roolissa, mutta tähän voidaan vaikuttaa työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä.

TKI-investointien osalta samat säännöt pätevät. Pitkäjänteisellä politiikalla ja rahoituksella tulisi tukea investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. TKI-investoinneilla on suuri merkitys tuottavuuskasvuun. Koronaviruksen myötä digitalisaatio voimistuu, joka voi osaltaan kiihdyttää TKI-investointeja.

Suomessa talouspoliittinen keskustelu on pyörinyt paljon työllisyyden ja julkisen velkaantumisen ympärillä. On kuitenkin muistettava, että työllisyydellä paikataan ennen kaikkea heikkoa julkista taloutta. Investoinneilla sen sijaan luodaan kestävää kasvua ja tuetaan talouskasvun kannalta olennaista tuottavuuden kehitystä. Julkisen velkaantumisen osaltakin tulisi huomioida, että vierasta pääomaa käytettäisiin ennen kaikkea investointien tukemiseen ja osaamispääoman kasvattamiseen pysyvien menolisäysten sijaan.

Lähitulevaisuudessa investoinneilla näyttää olevan edessä vaikea jakso. Mutta hieman pidemmällä aikavälilläkään kuva ei ole ruusuinen. Pitkäjänteistä ja Suomen pitkän aikavälin edun mukaista politiikkaa tarvitaan nopeasti. Tämä vahvistaisi luottamusta Suomeen investointiympäristönä.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi