Lausunto hallituksen esityksestä yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö|18.3.2022| VN/7420/2022

Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään jatkettavaksi kustannustukilain 5 d §:n mukaista kiinteiden
kattamattomien kustannusten tukea, joka on tarkoitettu ensisijaisesti keskisuurille ja suurille
yrityksille. Suurin mahdollinen tukisumma olisi 6 miljoonaa euroa ja konsernikohtainen tukikatto 12
miljoonaa euroa. Tukikausi olisi 12/2021-2/2022 kuten voimassa olevassa kustannustuessa (5 e §).

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää kustannustuen kiinteiden kattamattomien kustannusten tukea
erittäin tarpeellisena. Marraskuun 2021 lopussa koronatilanne muuttui vakavammaksi omikronvariantin myötä. Suomessa päätös hätäjarrumekanismin käyttöönotosta tehtiin 22.12.2021.

Esitetty tukikausi noudattelee samaa ajanjaksoa kuin voimassa oleva kustannustuki eli 12/2021 –
2/2022. Vertailujaksoksi ehdotetaan kuitenkin tammi-, helmi- ja joulukuuta 2019. Jakso tuntuu
epäloogiselta, koska se ei ole kolmen peräkkäisen kuukauden jakso. EK katsookin, että
vertailujaksona toimisi paremmin vertailujakso, joka olisi tukijaksoa vastaava ajankohta juuri ennen
koronapandemian alkamista, esimerkiksi 12/2019 – 2/2020.

Ehdotuksen mukaan suurin mahdollinen tukisumma olisi 6 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin
kustannustuessa, mutta huolestuttavaa on, että esityksen mukaan koko kiinteiden kattamattomien
kustannusten tuelle on budjetoitu samainen 6 miljoonaa euroa. Kustannusarvio antaa kuvan, että
yritykset eivät pysty hyödyntämään tukea täysimääräisesti etenkin, kun kiinteiden kattamattomien
kustannusten tuen kriteerit on määritelty tiukemmiksi kuin esimerkiksi sulkemiskorvauksessa ja
tarkastelu on konsernikohtainen.

EU:n valtiontukipuitteet eivät vaadi konsernikohtaista tarkastelua. EK huomauttaa myös, että muissa
Pohjoismaissa on laadittu keskisuurille ja suurille yrityksille useita omia ohjelmia, jotka
mahdollistavat Suomea merkittävästi suuremmat tukikokonaisuudet. Eriävät tukikäytännöt muihin
Pohjoismaihin nähden vaikuttavat suomalaisyritysten kilpailukykyyn.

Lakiluonnoksessa esitetään, että yritysten liikevaihdot otetaan arvonlisäveroilmoituksista.
Rajoitukset ovat koskeneet myös sellaisia yrityksiä, joilla on pelkästään arvolisäverotonta toimintaa
tai joilla on myös arvonlisäverotonta toimintaa. Näillä yrityksillä tulee olla mahdollisuus
kirjanpidollisen liikevaihdon esittämiseen.

Lopuksi EK toteaa, että laissa olisi määriteltävä tarkasti, millaisia liikevaihto-, tappio- ja
kustannustietoja yritysten on toimitettava Valtiokonttorille. Viime keväänä toteutetussa
kattamattomien kiinteiden kustannusten tuessa Valtiokonttori vaati yrityksiltä välitilinpäätöksen
tekemistä, vaikka taseen ja sen liitetietojen tarve jäi epäselväksi kirjanpitolain mukaista tappiota
määriteltäessä. Valtiokonttorille ei tulisi pyytää tarpeettomien tietojen toimittamista, koska se
aiheuttaa yrityksille ylimääräisiä kustannuksia ja vähentää tukien muutenkin vähäistä hyötyä niille.