Lausunto logistiikan digitalisaatiosta
Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 3.2.2021
Valtioneuvoston periaatepäätös logistiikan digitalisaatiosta (LVM035:00/2019)
Lausunto
Kiitos liikenne- ja viestintäministeriölle logistiikan digitalisaatioverkoston aktiivisesta toiminnasta sekä valtioneuvostonperiaatepäätöksen valmistelusta.
Periaatepäätöksellä luodaan puitteet yhteistyölle ja lainsäädännölle, jotka osaltaan tekevät logistiikan digitalisaatiosta keinon tehostaa liiketoimintaa ja vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.
Periaatepäätöksessä on tiiviisti esitetty logistiikan digitalisaation edistämistoimet sisältäen myös kytkennät muihin liikenne- ja viestintäministeriössä laadittaviin ohjelmiin. Näitä ovat mm. fossiilittoman liikenteen tiekartta ja Liikenne 12 -ohjelma.
Toimenpiteissä luetellaan myös muita toimialoja ja hallinnonaloja koskevat kehityskulut, kuten reaaliaikataulouteen siirtyminen, osaamisen kehittäminen, digi-infran kehittäminen, kyber- ja tietoturvatyö, siihen liittyvä riskien hallinta sekä kuntien toimet.
Logistiikkapalveluissa on käynnissä digitaalinen murros, jossa palvelutuottajat, asiakkaat ja viranomaistoiminnot kehittyvät yhtäaikaisesti, mutta usein eritahtisesti. Logistiikkapalvelujen tuottajille asiakaskunnan heterogeenisyys merkitsee digitaalisten palvelujen räätälöintiä asiakkaan tilanteen mukaisesti. Digitaalisia ratkaisuja tai järjestelmävalintoja tehdään samoilla kriteereillä kuin muitakin yrityksen investointeja.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen keskeiset tavoitteet liittyvät tietopohjan haasteisiin kuten standardisointiin, luotettavuuteen, yksityisyyteen ja tietosuojaan sekä kuljetusketjun ilmastovaikutusten arviointiin.
Toimitusketjuissa tarvittavan tiedon saatavuus, laadukkuus ja yhteen toimivuus tulee varmistaa alan toimijoiden sekä julkisen sektorin yhteistyössä. Kyse on data-avaruuden hahmottamisesta ja hallinnasta, jossa pitäisi sopia selvemmin roolit eri osapuolille. Jonkun tulisi keskitetysti olla verkosto- ja kehittämistyön ”omistaja”, johon muut voivat liittyä omista lähtökohdistaan.
Toimitusketjutiedon harmonisointia ja standardisointia tulee tehdä vähintään EU-tasolla, ja aina kun mahdollista globaalisti. Toimenpiteissä korostetaan EU-säädännön merkitystä sekä datatalouden että logistiikkaa koskevien aloitteiden yhteydessä. Suuri osa tavarakuljetuksista Suomessa on jo tällä hetkellä kansainvälisiä, joihin kansalliset ratkaisut voivat soveltua huonosti.
VAK-tiedon tarkastelu olisi hyvä laajentaa kuljetusketjuista kattamaan toimitusketjut kokonaisuudessaan. Vaarallisten aineiden varastointi, siirtäminen, lastaukset ja kuljetukset edellyttävät erityisosaamista ja tiedoissa ja niiden luotettavuudessa on alan mukaan kehitettävää.
Ilmastovaikutusten arvioinnin kannalta on toivottavaa, että toimitusketjun päästöjen laskentaa kehitetään kansainvälisenä standardina. Yrityksissä tätä kehitystyötä on jo tehty pitkälle, ja valtaosa huolinta- ja logistiikkayrityksistä tuottaa asiakkaille päästölaskelmat kuljetuksista. Nämä yritykset toteuttavat kuljetuksia kaikkialle päin maailmaa ja kaikilla kuljetusvälineillä ja eri kuljetusmuotoja yhdistellen. Kansainvälinen standardi mahdollistaisi yritysten päästölaskelmien paremman vertailtavuuden.
Asiakkailla voi olla tarve tietää kuljetusketjun päästövaikutukset tarkemmin kuin logistiikkayritykset voivat esittää. Päästövaikutuksia arvioidaan usein keskimääräisillä ja laskennallisilla tiedoilla, kun asiakkaan tarve voi olla tarkempi tieto rahtikohtaisesti tai kuljetusosuuksittain. Todellisten ja luotettavien tietojen saannilla on asiakkaille merkitystä silloin, kun oman toiminnan päästövaikutuksia halutaan aktiivisesti ja nopeastikin vähentää ja saada näkyviin parantamistoimien merkitys. Olisiko esimerkiksi mahdollista sopia käytännöstä, jossa kuljetusyritysten tulisi ensisijaisesti esittää todelliset päästövaikutukset ja ellei se ole mahdollista, niin toissijaisesti keskimääräiset tai laskennalliset vaikutukset.
Logistiikan t&k&i-ohjelman tekeminen on erittäin kannatettava. Ohjelma tulee suunnitella tiiviissä yhteistyössä logistiikka-alan palveluyritysten kanssa.
Toimenpiteiden kuvauksia voisi edelleen terävöittää ja tuoda esille, mitä kullakin toimenpiteillä tavoitellaan ja millaiseen tulokseen pyritään. Toimenpiteiden vastuutus olisi hyvä selkeyttää yhdelle taholle. Lyhyt yhteenveto tavoitteista, toimista, vastuista, aikatauluista voisi myös vielä kirkastaa toimenpideohjelmaa, samoin toimenpiteiden järjestäminen tärkeyden mukaan.
Periaatepäätöksen toimeenpanossa on tärkeä varmistaa, että yhteistyö nimenomaan logistiikka-alan yritysten kanssa on tiivistä. Yhteistyö tutkijoiden ja konsulttien kanssa on hyvä tuoda lähelle alan liiketoimintaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK viittaa Suomen Huolinta- ja logistiikkaliiton ja Logistiikkayritysten liiton lausuntoihin tarkemman sisällön osalta.