Lausunto: Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotus ja ympäristöselostus

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/8737/2019

Linkki lausuntopalveluun

Kaudelle 2021-2027 laadittu EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotus tavoittelee uudistuvaa ja osaavaa Suomea. Ohjelmaehdotuksessa EAKR-toimien avulla kehitettäisiin alueiden ja yritysten elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, digitalisaatiota, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä. Ohjelman ESR-toimet tukisivat työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

EK kannattaa uudistumisen ottamista ohjelman tavoitteeksi ja lähtökohdaksi. Alue- rakennepolitiikassa tulee aina pyrkiä uudistaviin ja kehittäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kokonaisuudessa on tärkeä pitää mielessä ohjelmaedotuksessa todettu alueiden moninaisuus. Kaikilla alueilla on sekä kasvavia että taantuvia seutuja.

EK kiittää valmistelijoita siitä, että edellisen ohjelmakauden arvioinnin oppeja on pyritty hyödyntämään. Arvioinnin tuloksista EK nostaa esiin huomiot valtakunnallisten hankkeiden roolista päällekkäisen toiminnan poistamisessa ja tulosten levittämisestä. Koordinoidut kokonaisuudet ja synergia ovat merkittäviä tekijöitä ja EK kannustaakin, että jatkovalmistelussa ja toteutuksessa painotetaan niin rahastojen sisällä kuin niiden kesken yhteensovittamista ja laajempien päämäärien tavoittelua.

Edellisen kauden arvioinnissa havaittiin myös, että tutkimuksen ja kehittämisen edistämisen osalta rakennerahasto-ohjelman vaikutus jäi vähäiseksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenoihin suhteutettuna. Maamme TKI-rahoitus ansaitsee uskottavan kasvunäkymän ja alue- ja rakennepolitiikan toimilla on mahdollista aiempaa vahvemmin tukea TKI-toiminnan 4 prosentin tavoitetta. Samalla on ensisijaista estää TKI-toimien pirstaloituminen liian pieniksi palasiksi sekä toisaalta välttää päällekkäisyyttä jo normaalitoimintana toteutettavien tehtävien ja rahoitusinstrumenttien kanssa. Ohjelmakoordinaation on siten oltava tiivistä etenkin Business Finlandin kanssa.

Ohjelmaehdotus koostuu kuudesta toimintalinjasta. Seuraavassa käydään läpi eri toimintalinjoihin liittyviä huomioita.

Toimintalinjassa 1 kaksi ensimmäistä erityistavoitetta koskevat TKI- toimintaa ja digitalisaatiota. Tavoitteet ovat kannatettavia. EK korostaa monialaista yhteistyötä TKI-toiminnassa sekä yrityslähtöisiä satsauksia kärkiteknologioiden käyttöönottoon ja testaukseen. Digi-infran kuntoon saattaminen ja laadukkaiden yhteyksien tarjoaminen on tärkeää, mutta toivomme sen toteutukseen teknologianeutraaliutta ja markkinalähtöisyyttä.

Toimintalinjan kolmas erityistavoite on pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen. Tavoite on merkittävä, sillä uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet etenkin 10-249 henkilöä työllistäviin pk-yrityksiin. EK painottaakin työnantajayritysten näkökulmaa: kyse on 85.000 yrityksen joukosta, jonka osuus työllisyydestä on jopa 95 prosenttia. Koronakriisi on kohdellut työnantajayrittäjiä erityisen rankasti ja harventanut työllistäjien joukkoa entisestään. Myös vientiyritysten määrä on laskenut. Hankevaiheessa onkin syytä keskittyä toimenpiteisiin, joilla tuetaan työnantajayritysten tilannetta ja vaikutetaan heidän toimintaympäristöönsä. EK ehdottaa myös, että yritysten omistajanvaihdoksia tuodaan rakennerahasto-ohjelmaluonnoksessa vahvemmin ja tavoitteellisemmin esille.

EK esittää, että pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä pyrittäisiin lisäämään keskisuuriin yrityksiin kohdistetuilla toimilla. Suomessa on keskeisiin verrokkimaihin nähden vähän työllisyyden, viennin ja kasvun näkökulmasta kookkaampia ns. Mittelstand-yrityksiä. Sen vuoksi tarvitsemme kasvuohjelman, jolla tuetaan yritysten kasvua tähän kokoluokkaan ja autetaan Mittelstand-yrityksiä laajentamaan toimintaansa entisestään.

Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. EK esittää, että niin hankehallinnossa kuin -viestinnässä otetaan käyttöön aiempaa asiakaslähtöisempi toimintatapa. Esimerkiksi viestinnässä yritykset eivät välttämättä kiinnostu viesteistä, jotka kertovat, että tietyn toimintalinjan hankehaku on avautunut. Yritysten mielenkiinnon herättää konkreettinen hyöty, jota he voivat hankeyhteistyöllä saavuttaa.

Toimintalinjan 2 keskiössä on hiilineutraalius. Suomalaisyritykset ovat etulinjassa ilmastoratkaisujen kehittäjinä ja käyttöönottajina. Ilmastoratkaisut voivat olla Suomelle myös merkittävä vientituote. Ohjelmaehdotuksessa todetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutumisessa alueilla ja paikallisesti kehitettävät ja toteutettavat käytännön toimet ja ratkaisut ovat avainasemassa. EK katsoo, että paikallisen toteutuksen oheen täytyy yhdistää vankka valtakunnallinen ja globaali kokonaiskuvan hallinta. Yhteisen tavoitteen saavuttamista edistävät lisäksi esimerkiksi toimialojen laatimat vähähiilisyystiekartat.

Toimintalinjassa 4 korostuvat työllisyyden, osaamisen ja osallistavuuden teemat. Kohtaanto-ongelmiin ja rekrytointihaasteisiin vastaaminen ohjelmaehdotuksessa mainituilla räätälöidyillä toimenpiteillä on kannatettava tavoite. Työllisyyttä koskevissa toimissa EK painottaa, että pyrkimyksenä tulee olla kohderyhmien aito työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Jatkuvan oppimisen osalta rahoitus tulisi kohdentaa erityisesti ajasta ja paikasta riippumattoman digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan oppimisen tukemiseen.

Ohjelmaehdotuksessa nostetaan esiin työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistäminen. Seikka on erittäin tärkeä ja se on saanut koronakriisin aikana aivan uudenlaista näkökulmaa siitä, kuinka lähi- ja etätyön yhdistämisellä ja monipaikkaisuudella voidaan edistää työllisyyttä. EK rohkaiseekin nostamaan kunnianhimoa tavoitteen suhteen ja varsinkin toteutusvaiheessa mahdollistamaan aivan uudenlaiset kokeilut työnhakijoiden ja työntekijöiden törmäyttämiseksi ilman alueellisten välimatkojen rajoituksia.

Toimintalinjoissa 4-6 esitellään tukitoimia, jotka EK mielestä voisivat myös olla toimijoiden normaalia toimintaa tai joissa uudistamisen ote voisi olla vahvempi. EK esittää, että esimerkiksi työnhakijoiden työllistymistä, jatkuvaa oppimista tai nuorten turvaverkkoja koskevia tavoitteita peilattaisiin vielä normitoiminnan suhteen ja arvioitaisiin, onko toiminta selkeästi uutta luovaa ja dynaamista vai ylläpitävää, normitoiminnan rahoitusta.