Ammatillisen koulutuksen reformin asetukset
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa kahdesta ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvästä asetuksesta, jotka ovat Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta ja Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen laskentaperusteista.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK lausuu kunnioittaen seuraavaa:
Ammatillisen koulutuksen reformi on merkittävä ja suuri uudistus, jonka toimeenpano haastaa ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmän. Lausunnolla olevat asetusluonnokset ovat koulutuksen ohjausjärjestelmän näkökulmasta keskeisiä. Ammatillisen koulutuksen reformin lainsäädännön valmisteluprosessi on ollut vuorovaikutteista ja osallistavaa.
EK pitää asetusluonnoksia hyvinä ja esittää asetusten jatkovalmisteluun seuraavia tarkennuksia:
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta
2§ Yhteisten tutkinnon osien laajuus ja osa-alueet
Talousosaaminen on jokaiselle välttämätön taito. Se lisää opiskelijan vastuunottoa omasta taloudestaan ja yritystoiminnan ymmärrystä sekä mielenkiintoa yritysten toimintaa kohtaan. Ammatillisessa koulutuksessa on tarve lisätä kaikille yhteistä taloustiedon opetusta. EK ehdottaa kaikille yhteiseksi tutkinnon osaksi viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen, matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamisen lisäksi uutta talousosaamisen ja yrittäjyyden kokonaisuutta (3-4 osaamispistettä). Sen osa-alueita olisivat 1) oman talouden hallinta 2) taloustieto ja 3) yrittäjyys. Lisäksi EK ehdottaa vahvistettavaksi ja tarkistettavaksi ammatillisten tutkintojen perusteiden yhteisissä osissa matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen laajuutta (esim. 7 osaamispistettä).
Palvelukulttuuri ja asiakaspalveluosaaminen ovat tärkeitä osaamisvaatimuksia kaikilla aloilla, joten näiden teemojen tulee olla keskeisesti mukana osana kaikkien ammatillisten tutkintoja heti opintojen alusta lähtien.
6§ Järjestämisluvan hakuaika
EK pitää erittäin tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa voivat hakea myös uudet toimijat. Määräaika hakemuksen toimittamisesta vuotta ennen koulutuksen suunniteltua aloittamisajankohtaa on kohtuuttoman pitkä.
8§ Järjestämisluvan myöntämisen taloudelliset edellytykset
EK kannattaa periaatetta, että koulutuksen järjestäjän tulee erottaa voittoa tavoitteleva elinkeinotoiminta voittoa tavoittelemattomasta koulutuksesta. Sama velvoite tulojen ja menojen läpinäkyvyydestä on ulotettava kunnallisiin palveluntuottajiin. Kun palvelua tuotetaan julkisilla varoilla, on erittäin tärkeää varmistaa, ettei yhden toiminnan tuotoilla subventoida toista toimintaa, ja että verovarojen käyttö on läpinäkyvää.
Kilpailulain uudistamista koskevan työryhmän mietinnössä (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 16/2017) korostetaan tarvetta eriyttää kirjanpidollisesti toisistaan julkisen sektorin harjoittamat toiminnot. Työryhmä esittää yksimielisesti, että mikäli julkisyhteisö tai sen määräysvaltaan kuuluva yksikkö harjoittaa sekä kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvaa taloudellista toimintaa että muuta toimintaa, sen on pidettävä toiminnoista erillistä kirjanpitoa. Säännöksellä tavoitellaan verovarojen tehokkaan käytön ohella kilpailuneutraliteettia yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille. Samoilla perusteilla on myös lausunnon kohteena olevassa asetuksen 8§ on säädettävä, että kunnan on eriytettävä kirjanpidollisesti ammatillisen koulutus sen muista toiminnoista. Näin saatetaan eri toimintojen tulot ja menot läpinäkyviksi, mitä on voitava edellyttää julkisten varojen käytöltä. Samalla varmistetaan, että ammatilliseen koulutukseen osoitettu rahoitus ohjautuu tarkoitukseensa.
19§ Koulutuskorvauksen määräytyminen
EK pitää ongelmallisena, ettei lainsäädäntö mahdollista koulutuskorvausten maksamista oppisopimuksen lisäksi myös koulutussopimuksen osalta tilanteissa, joissa yritys ottaa selkeästi koulutusvastuun opiskelijasta ns. vastuukouluttajamallin mukaisesti. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun varmistamiseksi EK on ehdottanut reformin valmistelussa koulutussopimusmalliin tarkennuksia. Jokaiselle opiskelijalle tulisi nimetä työpaikalla tapahtuvan opiskelun käynnistyessä vastuukouluttaja. Vastuukouluttajaksi voitaisiin nimetä joko koulutuksen järjestäjän tai työnantajan nimeämä henkilö. Vastuukouluttaja olisi vastuussa opiskelijan työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittymissuunnitelman mukaisesti. Vastuukouluttajan apuna opiskelijoiden käytännön ohjauksessa voisi toimia, kuten nykyäänkin, työpaikkaohjaajia. Samalla, kun koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kesken sovitaan vastuukouluttajasta, tulisi sopia resursseista. Jos yrityksen ja koulutuksen järjestäjän kesken yhteisesti sovittaisiin, että opiskelijan vastuukouluttaja on yrityksen nimeämä henkilö, koulutuksen järjestäjä maksaisi yritykselle opiskelijakohtaista koulutuskorvausta, joka olisi sidottu opiskelun kestoon. Jos vastuukouluttajana toimisi koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö, ei opiskelijakohtaista koulutuskorvausta maksettaisi. Erityisesti pk-yritysten näkökulmasta opettajien jalkautuminen työpaikoille ja osallistuminen opiskelijan ohjaukseen työpaikoilla on edellytyksenä työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiselle.
22§ Työelämätoimikuntien tehtävät
Osaamisen laadun varmistus on uuden järjestelmän kriittinen kysymys. Koulutuksen järjestämislupaohjauksen lisäksi yhdessä työelämän kanssa laaditut tutkintojen perusteet, koulutuksen järjestäjän ja yritysten pitkäjänteinen yhteistyö opetuksen toteuttamisessa sekä osaamisen arviointi ovat keskeisessä roolissa osaamisen laadun varmistamisessa. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla toimivat laadunhallintamenettelyt, ja lisäksi tarvitaan valtakunnallinen palaute- ja tietojärjestelmä.
Opetushallituksen ja työelämätoimikuntien sihteeristön tulee tuottaa uusien työelämätoimikuntien käyttöön osaamisen laadunvarmistuksen näkökulmasta valtakunnallisen seurantajärjestelmän tiedonkeruun pohjalta tarvittava tieto näytöistä ja osaamisen arvioinnista. Työelämätoimikuntien tehtävä ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja tutkinnon perusteiden kehittämisessä edellyttää, että Osaamisen ennakointifoorumi ja sen ryhmät tuottavat työelämätoimikuntien käyttöön alakohtaista tietoa osaamistarpeiden muutoksesta.
EK korostaa valtakunnallisen palaute-, seuranta-, arviointi- ja ennakointitiedon merkitystä työelämätoimikuntien laadunvarmistustehtävän edellytyksenä sekä Osaamisen ennakointifoorumin ja työelämätoimikuntien yhteistyön tarvetta.
OKM:n asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista
Rahoitusmallissa tulee ottaa huomioon tosiasialliset kustannuserot eri tutkintojen osalta ja sen tulee kannustaa työnjakoon ja yhteistyöhön koulutuksen järjestäjien kesken, tehostaa oppimisympäristöjen yhteiskäyttöä ja tukea koulutuksen järjestäjien erikoistumista työelämän osaamistarpeiden pohjalta.
Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin osalta on tunnistettavissa tarve useiden tutkintojen osalta tutkintojen painokertoimien uudelleenarviointiin. Eri tutkintojen sijoittumista kustannusryhmiin tulee tarkistaa EK:n eri toimialaliittojen tekemien ehdotusten ja perustelujen pohjalta.
Rahoitusmallin painokertoimien seurantaa ja tarkistamista varten tulee rakentaa tarkempi kustannusseuranta ja oppimisympäristöjen käyttöasteen seuranta. Rahoitusmallin eri tutkintojen ja koulutusten painokertoimien osalta tulee toteuttaa kokonaisvaltainen arviointi ja tarkistaminen siirtymäajan jälkeen, kun uusi rahoitusmalli on toiminnassa.
EK pitää tärkeänä, että vaikka opiskelija- ja työelämäpalaute tulevat osaksi vaikuttavuusrahoitusta vasta myöhemmin, niiden valmistelu käynnistyy viipymättä.