Pinomaa bloggaa: Hallituksen menosopeutus jäi suunniteltua pienemmäksi

Vaalikeskusteluja on leimannut väitteet nykyisen hallituksen armottomista leikkauspäätöksistä. Kun tilannetta tarkastelee valtiovarainministeriön tuoreiden lukujen valossa, menoleikkaukset jäivät kuitenkin huomattavasti suunniteltua maltillisemmiksi, arvioi EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa sovittiin menoja vähentävistä tai maksutuloja korottavista toimenpiteistä, joilla tavoiteltiin julkisen talouden n. 4 mrd. euron nettomääräistä sopeutusta vuoden 2019 tasolla. Sopeutus on jäämässä huomattavasti tätä vähäisemmäksi.

Ensinnäkin matalan inflaation takia indeksijäädytysten vaikutus jää oletettua pienemmäksi. Hallitus päätti myös maakuntaindeksin puolittamisesta, mikä ei kuitenkaan säästötoimena toteudu sote-uudistuksen kaatumisen takia.

VM:n mukaan kuntien valtionosuustehtäviin ja asiakasmaksuihin kohdistuvilla toimenpiteillä tavoiteltiin vajaan 0,9 mrd. euron säästöjä julkiseen talouteen. Tämän osalta vain noin 0,3 mrd. euron sopeutuksen valtiovarainministeriö katsoi toteutuneeksi vuoteen 2019 mennessä.

Lisäksi hallitus päätti pysyvistä määrärahalisäyksistä, mikä alentaa sopeutusvaikutusta kaikkiaan n. 0,2 mrd. eurolla vuoden 2019 tasolla. Lisäksi parlamentaaristen ryhmien kannanottojen mukaisesti perusväylänpidon rahoitustasoa korotettiin n. 0,3 mrd. eurolla vuodesta 2022 lukien.

Nettona menoja vähennettiin noin kaksi miljardia

Kaiken kaikkiaan VM:n arvioi pääministeri Sipilän hallituksen sopeuttaneen julkista taloutta vuoden 2019 tasolla alle 3 mrd. euroa.  Kun otetaan huomioon kaikki päätetyt menolisäykset, sopeutumisen suuruudeksi jää vain noin 2 mrd. euroa.

Nämä luvut voi suhteuttaa esimerkiksi pääoppositiopuolueen SDP:n neljän vuoden takaisiin vaalitavoitteisiin, joiden mukaan se tavoitteli 4 mrd. euron sopeutusta julkiseen talouteen. Tästä 2/3 eli noin 2,7 mrd. olisi SDP:n mukaan ollut menoleikkauksia. SDP siis silloin tavoitteli suurempia menoleikkauksia kuin nykyinen hallitus lopulta toteutti.

Julkisten menojen BKT-suhteella mitaten Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa ei olla ajettu alas. Euroopan komissio arvioi Suomen menosuhteen olevan tänä vuonna Ranskan jälkeen EU-maiden toiseksi suurin yhdessä Tanskan kanssa.

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi