Janne Peljo: Tehdään Suomesta vetytalouden kärkimaa

Vedystä on tulossa ilmastokäänteen läpimurtoteknologia. Suomen kannattaisi pyrkiä vedyn kärkimaaksi samalla tavoin kuin 1990-luvulla nousimme telekommunikaation suunnannäyttäjäksi ja ison it-klusterin kotimaaksi. Suomi tarvitsee kovatasoisen kansallisen vetystrategian, kirjoittaa johtava asiantuntijamme Janne Peljo Suomen Kuvalehdessä 14. heinäkuuta.

Venäjän hyökkäyssota on osoittanut Euroopan riippuvuuden venäläisestä fossiilisesta energiasta. Akuutin energiakriisin keskellä katseet kääntyvät myös pidemmälle horisonttiin: vety nähdään väylänä parantaa Euroopan energiaomavaraisuutta, minkä lisäksi se on keskeinen edellytys EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiselle.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeistä on fossiilisten polttoaineiden käytön alasajo. Ensialkuun päästövähennyksiä saavutetaan energiatehokkuuden, biopolttoaineiden käytön ja suoran sähköistymisen kautta. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksistään riitä.

Tässä kuvaan astuu vety. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä juuri vety on ratkaisevassa asemassa lähes kaikkialla, missä sähköistyminen tai bioraaka-aineet eivät ole kilpailukykyisiä. Tällaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi raskas liikenne, meri- ja lentoliikenne sekä tietyt teollisuuden prosessit kuten teräksen, sementin, lasin tai lannoitteiden valmistus.

Lisäksi energiapuolella vetyä voidaan käyttää joko suoraan puhtaana polttoaineena tai se on ratkaisu uusiutuvan energian varastointiin esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian kohdalla.

Vedystä on siis tulossa ilmastokäänteen läpimurtoteknologia – iso puuttuva palanen fossiilienergian korvaamisessa. Kysyntä vetyratkaisuille tulee olemaan globaalisti massiivista.

Siksi Suomen kannattaisi pyrkiä vedyn kärkimaaksi samalla tavoin kuin 1990-luvulla nousimme telekommunikaation suunnannäyttäjäksi ja ison it-klusterin kotimaaksi.

Suomen vetymenestykseen on hyvät edellytykset. Meillä on ruhtinaallisesti vedyn raaka-ainetta eli puhdasta sähköä sekä myös sähkönsiirtoinfraa ja puhtaan teollisuuden huippuosaamista.

Mistä sitten kiikastaa? Huolena on, että kansallisen tason liikkeellelähtö on myöhässä. Suomi tarvitsisi kunnianhimoisen vetystrategian, joka jo lähes 40 muulla valtiolla on. Ei riitä, että vetyä sivutaan tänä vuonna valmistuneessa energia- ja ilmastostrategiassa.

Siksi on erinomaista, että valtiovarainministeri Saarikko kertoi kesäkuussa valtion satsaavan vetytalouden edellytyksiin. Ministeri on oikealla asialla – vedyn siirtoinfrastruktuuria on alettava rakentaa ripeästi.

Yksittäisten tärkeiden avausten ohella Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen vetystrategian. Siinä tulee asettaa kovat tavoitteet ja uskottavat keinot, joilla rakennamme Suomesta Euroopan parhaan kohdemaan vetyinvestoinneille. Sen avulla viestitämme maailmalle, että täältä pesee – me panostamme vetyyn!

Vetystrategiassa tulee ottaa kantaa myös siihen, kuinka lähdemme ripeästi ratkaisemaan Suomen nykyisiä heikkouksia ja pullonkauloja. Infrastruktuurin lisäksi yksi pullonkaula on investointiluvituksen byrokratia: vetylaitokset jäävät muiden investointien tapaan vuosien pituisiin käsittelyjonoihin odottamaan viranomaisten ympäristö- ja rakennuslupia. On myös vahvistettava elinkeinopolitiikan yleistä ennakoitavuutta, satsattava innovaatiorahoitukseen sekä parannettava osaajien saatavuutta.

Yritykset ovat tarttuneet haasteeseen: Suomeen on vireillä jo yli miljardin euron edestä vetytalouden hankkeita. Tämä on lupaava päänavaus, mutta lähivuosina on saatava liikkeelle aivan eri mittakaavan investointiaalto. Tehdään Suomesta Euroopan paras paikka vetyinvestoinneille!