Kauppapolitiikka-blogi: Kestävää kehityspolitiikkaa
Suomen tuore hallitus linjasi kehityspolitiikan keskeiseksi osaksi tulevien vuosien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Myös alkaneen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmassa korostetaan Afrikan ja Euroopan kohtalonyhteyttä. Kehityspolitiikan kärjiksi nostetaan muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Viisaita tavoitteita, joiden saavuttamisessa suomalaisilla yrityksillä voisi olla paljon nykyistä enemmän annettavaa, kirjoittaa Wärtsilän johtaja, EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen Kari Hietanen.
Afrikka tarvitsee yksityistä sektoria
Haasteistaan huolimatta Afrikka on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin kasvavista talousalueista. Monissa maissa on jo nyt huutava tarve investoinneille perusinfrastruktuuriin. Esimerkiksi Tansaniassa vain joka viides asukas on sähköverkon piirissä. Paine kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Vuonna 2050 Afrikassa asuu jo kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Euroopassa.
Kehityspolitiikan keinoin on mahdollista tukea kasvua, joka on kestävää paitsi taloudellisesti myös ekologisesti. Perinteinen lahjamuotoinen kehitysapu ei tähän yksinään riitä. YK:n arvion mukaan Afrikan kestävän kehityksen haasteiden ratkaiseminen edellyttää miljardiluokan yksityisiä investointeja. Suomalainen osaaminen voi olla tässä ratkaisevassa roolissa. Yrityksillämme on tarjota maailmanluokan teknologiaratkaisuja muun muassa energiainfrastruktuuriin, logistiikkaan, metsien hoitoon, ruokaturvaan sekä kasvavien kaupunkien infrastruktuuriin liittyen.
Parhaimmillaan julkinen ja yksityinen rahoitus täydentävät toisiaan; julkinen houkuttelee mukaan yksityistä rahoitusta kohteisiin, jonne sitä olisi korkeamman riskipitoisuuden vuoksi yksinään vaikea saada. Yhteistyötä voidaan harjoittaa muutenkin. Esimerkiksi Business Finlandin oma verkosto Afrikassa on vaatimaton eikä riitä kattamaan kaikkea sitä kysyntää, mitä alueelle kohdistuu. Kansalaisjärjestöjen kokemus eri Afrikan maista ja niiden erityispiirteistä olisi arvokas lisä vienninedistämisverkoston palveluihin.
Hyvä, paha yritys
Yritysten ansaintalogiikan yhdistäminen kehityspolitiikkaan on vielä nykyäänkin monille punainen vaate. Kansalaisjärjestöillä on kehityspolitiikassa tärkeä tehtävä, mutta myös yritysvetoiselle kehitysyhteistyölle on suotava ansaitsemansa arvostus. Vastuullinen yritystoiminta on tämän päivän yrityksille paitsi tärkeä kilpailuetu, myös arvo itsessään.
Kotimaisen osaamisen näkyminen kehitysyhteistyöprojekteissa tulisi olla myönteinen ja tavoiteltava asia – etenkin, jos samalla päästään myötävaikuttamaan globaalien kehitystavoitteiden toteutumiseen.
Kari Hietanen
EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen
Wärtsilä