Koronaelpyminen edellyttää ennakoivia päätöksiä

Kansalaisten ja yritysten perusoikeuksia pitää palauttaa terveysturvallisesti, oikea-aikaisesti ja ennakoiden. Valtioiden ennakointikyky ratkaisee sen, missä määrin inhimillisiä ja taloudellisia koronavaurioita onnistutaan korjaamaan, kirjoittavat EK:n johtaja Hanna Laurén ja Finnairin yhteiskuntasuhdejohtaja Sami Lahdensuo Aamulehdessä 7.4.2021.

Koronakriisissä meillä on ollut yhteinen missio: riskiryhmiin kuuluvien ihmisten suojelu viruksen elämää uhkaavilta vaikutuksilta. Oikeus elämään on ihmisoikeuksien ydin, josta kaikki muut oikeudet juontavat juurensa. Oikeus elämään sitoo meidät yhteen ihmisinä, yhteisöinä ja kansakuntina. Elämää tulee suojella ja varjella. Kanssaihmisten suojelemiseksi rajoituksia tulee sietää vielä hetki. Samalla katsetta pitää nostaa ylöspäin.

Oikeusperustainen lähestymistapa on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Pahentuvan koronakriisin aikana perusoikeuskeskustelu on keskittynyt uusiin rajoituksiin, ei niinkään oikeuksien mahdollistamiseen. Kun akuutti uhka elämälle ja terveydenhuollon kantavuudelle on rokotusten myötä väistymässä, on palattava myös taloudellisten, sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien turvaamiseen.

Koronakriisi on iskenyt ankarasti suomalaiseen elinkeinoelämään ja yksilönvapauteen. Ihmisarvoiseen elämään kuuluu myös taloudellinen turvallisuus, joka toteutuu työllisyyden kautta.

Kokemukset rokotuksissa edistyneemmistä maista tuovat valoa. Israelissa rokotekattavuuden saavutettua n. 35 % väestöstä koronakuolleisuus, -tartunnat ja tehohoidon tarve laskivat dramaattisesti, vaikka samanaikaisesti yhteiskuntaa alettiin avata. Asiantuntija-arviot rokotusten etenemisestä Suomessa kertovat, että voisimme olla samassa tilanteessa jo toukokuussa.  Riskiryhmiin kuuluvat olisi tuolloin suojattu. Kun tämä koronastrategian keskeisin tavoite saavutetaan, oikeutus nykyisenkaltaisille rajoituksille heikkenee. Perusoikeuksien palauttamisessa ei voi olla viiveitä.

Hallituksen tulee seuraavaksi keskittyä kansalaisten ja yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Suomi on pieni avotalous, jonka kasvunäkymät ovat ennätyksellisen heikot. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Suomi on riippuvaisempi kansainvälisistä yhteyksistä kuin monet muut maat. Markkinoiden avautuessa kattavien yhteyksien palauttaminen on ulkomaankaupan kasvattamisen edellytys.

Pandemiatilanteen parantuessa maailmantalouden kilpailu kovenee ja markkinaosuuksia jaetaan nopeasti uudestaan. Häviäjät joutuvat saneeraamaan ankaralla kädellä työpaikkoja. Kestävä talouskehitys, jolle hyvinvointi rakentuu, edellyttää, että vientiyritykset pystyvät nopeasti vastaamaan kysynnän muutoksiin ja elpymään.

Oikea-aikaisella etenemisellä on suuri kansantaloudellinen merkitys. EK:n arvion talous saataisiin 70 % rokotuskattavuudella kesäkuussa auki. Sen postiviinen BKT- vaikutus olisi vähintään +2 miljardia euroa. Hidastelun hinta olisi korkea ja sen epäsuorat vaikutukset vielä mittavammat, jos vientiyritykset jäävät kilpailijoiden jalkoihin. Useissa maissa on jo julkistettu exit-suunnitelmia ja niiden aikatauluja.

Valmistautuminen oikeuksien palauttamiseen tulee aloittaa heti. Hallituksen on pikaisesti päätettävä, miten luovutaan kansalaisten ja elinkeinoelämän oikeuksia rajoittavista toimista suunnitelmallisesti. Yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta enemmän kuin koskaan. Kysyntään vastaaminen edellyttää, että tuotannolliset päätökset tehdään hyvissä ajoin etukäteen. Kesää koskevat päätökset tehdään nyt.  Reaktiivisella toiminnalla Suomi ei pysy avautuvien markkinoiden tahdissa.

Rokotekattavuuden kasvaessa Suomen tulee avata matkustusta ja palata ulkoministeriön matkustustiedotekäytäntöön. Toukokuussa on ensimmäisen terveysturvallisen askeleen aika. Tähän tarvitsemme rokotetodistusten ja edullisempien pikatestausmenetelmien hyödyntämistä. Keskikesällä, rokotekattavuuden saavuttaessa 70 %, tarvitsemme lisätoimia. Käytössä on oltava yhteiseurooppalainen matkustustodistus ja karanteenivaatimusten poistaminen saavuttaessa maista, joiden koronatilanne on hyvä.

Kansalaisten ja yritysten taloudellinen ahdinko alkaa saavuttaa äärirajansa. Velkarahan rajat tulevat vastaan. Ihmisillä on oikeus päästä töihin. Valtioneuvoston tulee julkaista kansainvälisen kaupan ja liikkuvuuden elpymissuunnitelma huhtikuun alussa ja valvottava sen tehokasta toimeenpanoa.

Hanna Laurén, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Sami Lahdensuo, yhteiskuntasuhdejohtaja, Finnair

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 7.4.2021.