Riikka Heikinheimo on osaamisen ja koulutuksen edunvalvonnasta vastaava johtaja EK:ssa.Suomen tulevaisuutta ajatellen olisi ollut perusteita päätyä toisenlaiseen esitykseen. Tutkimustiedon nojalla ja työelämätrendien perusteella vähintään lyhyen oppimäärän matematiikan pitäisi olla ylioppilaskirjoituksissa pakollinen aine.
Matematiikan osaamistarpeet kasvavat jyrkästi, kun yhteiskunta digitalisoituu ja uutta tekniikkaa otetaan käyttöön sekä työelämän eri aloilla että julkisella sektorilla. Tietokoneiden kehitys sekä tekoälyn että automaation yleistyminen mullistavat osaamisvaatimuksia monissa ammateissa. Datasta ja tietovirroista tulee työelämän ja liiketoiminnan perustaa.
Matematiikka luo myös pohjaa loogiselle päättelykyvylle ja monilukutaidolle. Niistä on hyötyä työelämän ulkopuolellakin. Matematiikka vahvistaa yhtä lailla talousosaamiseen liittyviä elintärkeitä kansalaistaitoja. Matematiikan osaaminen avaa kiinnostusta myös laajemmin luonnontieteellisiin aineisiin.
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen digikyselyn tulokset osoittivat, että teknisiä taitoja tarvitaan jo nyt käytännössä kaikilla toimialoilla, kaikissa työtehtävissä ja organisaatioiden eri tasoilla. Monista osaajista on jo suuri pula.
Osaamistarve ei koske vain ohjelmisto-osaamista. Esimerkiksi markkinoinnin on ajateltu edellyttävän eritoten verbaalista kykyä, mutta tosiasiassa se perustuu yhä enemmän analytiikkaan, tilastoihin ja asiakasdatan hyödyntämiseen.
Tuotannollisen työn tekijät ovat siirtyneet tehdassaleista tietokoneruudun taakse, ja vähittäiskaupan myyjien tärkeimmät työkalut ovat nykyisin erilaisia päätelaitteita.
Matematiikan osaaminen kuitenkin heikkenee kaiken aikaa. Noin 20 prosenttia uusista ylioppilaista ei ole suorittanut matematiikan ylioppilaskoetta edes lyhyenä oppimääränä.
Kansainväliset tutkimukset vahvistavat, että matemaattinen osaaminen on alentunut ja eriytynyt jo perusopetuksessa. Samaan aikaan yrityksillä on vaikeuksia löytää tekijöitä uudistuvan työelämän tehtäviin ja ammatteihin.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore raportti luettelee huolestuttavan suuriin matematiikan osaamiseroihin liittyviä huomioita. Yksi Karvin havainnoista on, että matematiikan kokonaan kirjoittamatta jättävien opiskelijoiden matemaattinen osaaminen ei vahvistu lukiossa lainkaan. Matematiikan pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa olisi siis paras tae siitä, että lukion aikana vahvistetaan työelämässä tarvittavaa matemaattista osaamista.
Yritykset tekevät lujasti töitä välittääkseen nuorille ja heidän opettajilleen tietoa matemaattisen osaamisen tarpeesta työelämässä eri aloilla ja urapoluilla. Viestejä on räätälöity myös tytöille. Hyvästä osaamisesta on palkittu sekä matematiikan opiskelijoita että heidän opettajiaan. Elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, ellei koulutusjärjestelmä itse panosta matematiikkaan ja luonnontieteellisiin aineisiin.
Matematiikkaa opitaan nimenomaan nuorena. Oppimista tapahtuu jo ennen koulun aloittamista, ja sen tulee jatkua saumattomasti läpi peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen. Tämä edellyttää lisäksi, että opettajien osaaminen on ajan tasalla – myös varhaiskasvatuksessa.
Matematiikan osaamispohjan pelastaminen edellyttää koulutusjärjestelmässä korjaavia toimenpiteitä. Yksi ilmiselvimmistä vaikuttamisen paikoista on ylioppilastutkinto. Tehdään siis matematiikasta pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa. Jo tämä päätös auttaisi Suomea säilyttämään asemansa korkean osaamisen maana, ja suomalaiset pärjäisivät sen ansiosta paremmin tulevaisuuden työelämässä.